Ydinvoimaa, kiitos, ja paljon

Keskiviikko 17.9.2014 - Mika Koivisto

Suomessa velloo keskustelu energiaratkaisuista ja varsinkin ydinvoiman osuudesta energiantuotannossa. Kiistelyä käydään voimaloiden määrästä ja siitä, että kenelle niitä rakennuslupia nyt sitten myönnetään. Mielestäni lupia pitää myöntää niille, ketkä lupia hakevat ja ovat sitoutuneita investoimaan voimaloihin rahaa.

Suomen energiatase on noin kahdeksan (8) miljardia euroa alijäämäinen. Vertailun vuoksi on pakko mainita, että tämä on saamaa kokoluokkaa kestävyysvajeen kanssa. Panostamalla omaan energiantuotantoon meille jäisi enemmän rahaa kotimarkkinoille kiertoon ja kauppatasekin paranisi huomattavasti.

Kun TVO:n uusi voimala joskus saadaan käyttöön, tuo se helpotusta kotimaisen energian osuuteen kulutuksesta mutta sekään ei vielä riitä. Olemme senkin jälkeen edelleen riippuvaisia ulkomailta tuodusta sähköstä.

Vihreiden ja muiden vastaavien mielestä meidän ei tulisi rakentaa lisää ydinvoimaa Suomeen, vaan hoitaa energiantuotanto tuuli- ja aurinkovoimaloilla. Ajatus on täysin irrallaan reaalimaailmasta ja tyypillistä pää pilvessä visiointia ja leikkimistä Suomen kilpailukyvyn kanssa.

Vihreiden visioissa energia tuotetaan tuuli- ja aurinkovoimalla kustannuksista välittämättä. Tämä tarkoittaa sitä, että veronmaksajat tukevat tuulimyllyjen sähköntuotantoa omilla rahoillaan. Tällä hetkellä valtio, lue veronmaksajat, maksaa tuulivoimatuottajalle pörssisähkön ja takuuhinnan erotuksen eli 83,5 euroa megawattitunnilta. Tätä tukea maksetaan 12 vuotta.

Tuulivoimalle maksettu tuki on täysin hukkaan heitettyä rahaa, joka ainoastaan heikentää kilpailukykyämme ja sama raha on edelleen poissa muusta järkevästä toiminnasta. Tuon rahan kohdentaminen oikein auttaisi energiataseen paranemiseen ja samalla Suomen kilpailukykykin paranisi.

Vihreät käyttävät usein esimerkkeinä Saksaa tai Tanskaa uusiutuvien energialähteiden esimerkkimaina. Mielikuva on täysin väärä ja suoranaista valehtelua. Tanskan sähköstä yli puolet tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja tuulimylly jauhavat sitten sähköä silloin, kun sitä ei paljoa tarvita. Parhaimmillaan juutit melkein maksavat, että saavat sähkönsä naapureiden käyttöön kausina, jolloin sähköä ei tarvita. Ja silloin kun sähköä tarvitaan, niin naapureilta sitä tuodaan kovaan hintaan ja samalla kivihiilivoimalat lykkäävät hiukkasia piiput punaisina taivaalle.

Suomessa hiilidioksidivapaan sähköntuotannon osuus on jo nyt 88 prosenttia. Saksassa uusiutuvien osuus kokonaisenergiasta oli viime vuonna 23 prosenttia. Eli Suomi on selvästi ykkönen tai kärjessä Euroopassa, jos tarkastellaan hiilidioksidivapaata energiantuotantoa. Lisäksi Saksa tukee voimakkaasti uusiutuvan energian käyttöä ja lasku alkaa olla sietämätön veronmaksajille.

Suomessa kotitaloussähkön verollinen kokonaishinta on noin 16 senttiä/kWh Tanskan ja Saksan hintojen ollessa lähempänä 30 senttiä/kWh. Jos Vihreiden linjan mukaan mentäisiin, niin kotitaloudet joutuvat maksamaan lämmityksestä ja muusta energiankäytöstä ainakin kaksinkertaista hintaa. Tämän lisäksi kaikki muutkin hinnat nousisivat samassa suhteessa eli elämisestä tulisi erittäin paljon jopa nykyistä kalliimpaa.

Tämä on vain yksi esimerkki vihreän politiikan seurauksista. Yleistäen voi sanoa, että kaikki ajatukset ja suunnitelmat Vihreiltä aiheuttavat veronmaksajille suuria menoja ja ajavat tätä maatamme aina vaan suurempaan ahdinkoon.

Kirjoituksessä on käytetty lähteenä Turun Sanomissa 31.8.2014 julkaistua kirjoitusta energiaratkaisuista.

Toimittaja oli käyttänyt samanlaista mietelmää kirjoituksen lopussa, millaista minäkin olen käyttänyt mm. maahanmuuttoon liittyen ja se sopii erittäin hyvin kumpaankin asiaan ja olisi hyvä myös takoa viherpoliitikkojen kalloon – Suomi ei voi toimillaan maailmaa pelastaa, mutta väärillä valinnoilla me voimme kyllä pilata oman tulevaisuutemme.

18.9.2014 julkaistu kirjoitus vihreästä politiikasta Perussuomalaisessa.