ELY-keskuksen sopimuksesta edelleen

Raision kaupunginhallitus käsitteli ELY-keskuksen ja kaupungin välistä pakolaisten vastaanottosopimusta 29.3. kokouksessa ja asia päätettiin jättää yksimielisesti pöydälle.

Raisiolla on voimassaoleva päätös vastaanottomääristä vuosiksi 2014-2016, joten mitään kiirettä asian ottamiseksi esiin tässä vaiheessa vuotta ei ole.

Nykyisen päätöksen mukaan Raisioon piti tulla 25 henkilöä kolmen vuoden aikana 10-5-10 kuviolla. Vuonna 2014 kuntaan tuli kuitenkin 39 turvapaikanhakijataustaista. Nostin määrän ylityksen keskusteluun kaupunginhallituksessa mutta asia ei johtanut mihinkään. 39 henkilöä saatiin tulkinnoilla ja semantiikalla väännettyä sopimuksen määrittämäksi kymmeneksi henkilöksi. Tulkinnasta huolimatta oikea luku on kuitenkin 39 henkeä ja myös kustannukset aiheutuvat tuon määrän mukaan.

Vuoden 2015 lukumäärä on epävirallisen tiedon mukaan 10 henkeä, mikä on kaksinkertainen sovittuun määrään nähden. Ylittävältä osalta tulijat ovat ns. itsenäisiä muuttajia. Termi itsenäinen muutto tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että tulijat on ohjattu Raisioon vastaanottokeskuksista.

Ely-keskuksen uudessa esityksessä Raisiolle esitetään 60-henkeä vuosiksi 2016-2018. Lukumäärään ei laskettaisi perheiden/sukujen yhdistämisiä, eikä ns. itsenäistä muuttoa. Samoin koko määrä voitaisiin sijoittaa kuntaan jo ensimmäisenä vuotena. Näin tulisikin todennäköisesti tapahtumaan ja sitten taas vaadittaisiin uutta sopimusta tai tulijoita sijoitettaisiin kuntaan ns. itsenäisenä muuttona Maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten toimesta. Aiempien vuosien kokemuksesta voin todeta, että tuo 60 henkeä olisi vain vähimmäismäärä ja todelliset määrät tulisivat olemaan moninkertaisia. Ja kun ylityksiä tapahtuu, ketään ei ole vastuussa tilanteesta, eikä poliittista tahtoa löydy pitämään sopimuksista kiinni.

Kaupunginjohtaja ja ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö puolustavat vastaanottokiintiöiden nostoa sillä, että 'muutto kuntiin olisi hallittua'. Tämän lauseen tarkoitus ei ole ainakaan minulle avautunut, sillä vaikka nostaisimme kiintiöitä kuinka paljon tahansa, niin vastaanottokeskuksista ohjattaisiin edelleen turvapaikanhakijoita kuntiin ns. itsenäisinä muuttajina. Varsinkin pienillä maaseutupaikkakunnilla sijaitsevat keskukset toimivat tällä tavalla. Tuollaiset kunnat paikkaavat talouttaan haalimalla turvapaikanhakijoita mutta tarkoituskaan ei ole, että uudet tulijat jäisivät kunnan taloutta heikentämään, vaan tulijat lähetetään eteenpäin muualle. Tässä vaiheessa tulijan kolmen vuoden korvausjaksosta on jo osa kulunut ja tuleva sijoituskunta ei tule saamaan korvauksia uudesta vastaanotettavasta edes paljon mainostettua kolmea vuotta.

Kustannukset vastaanotosta jäävät suurimmaksi osin vastaanottavan kunnan asukkaiden maksettaviksi. Kuntaliiton kanta on jo pitkään ollut, että laskennalliset korvaukset eivät kata edes puolia todellisista kustannuksista ja toiminnalla on vaikutus kunnan tulevien vuosien budjetteihin.

Usein viranhaltijat ja maahanmuuttoviranomaiset haluavat tuoda esiin valtion kunnille maksamia korvauksia. Esimerkiksi Raision sosiaali- ja terveysjohtaja Sandberg kirjoittaa kokousasian esittelytekstissä Raision saavan vuodelta 2015 valtiolta korvauksia 1 145 044,12 euroa. Tällainen lukujen läiskiminen esittelytekstiin on hämmentävää, eikä sillä ole muuta tarkoitusta kuin hämätä lukijaa luulemaan, että toiminnasta tulisi kaupungille ylimääräistä rahaa. Toisaalta kun asianosaisilta kysytään maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista, niin kenelläkään ei ole mitään tietoa ko. asiasta. Maahanmuuttoasioita ei hoideta kunnassa lukuihin tai tosiasioihin perustuen, vaan täysin tunteella ja laissez-faire -periaatteella (antaa mennä, menköön). Tähän syyllistyvät yhtä lailla viranhaltijat kuin kunnallisissa luottamustoimissa toimivat. Asiasta ei ehkä tiedetä, eikä oikein uskalleta edes koskea koko asiaan edes pitkällä tikulla peläten leimautumista ja ryhmän aiheuttaman paineen takia.

Tuo Raision vuoden 2015 saama korvaus on siis pelkkä laskennallinen korvaus, mikä kattaa alle puolet todellisista kustannuksista. Raisiolaisten veronmaksajien pitää maksaa toiset hieman yli 1 145 000 euroa kunnallisveron kautta. Korvauksia maksetaan henkilöistä, jotka ovat olleet maassa alle kolme vuotta (neljä vuotta, jos on tullut oikeana pakolaisena eli valittu leiriltä), joten valtion korvausten parista putoaa jatkuvasti jonossa osa Raisioon sijoitetuista.

Lopputulemana on korvauksista se, että kuntalaiset joutuvat maksamaan jokaista tukieuroa vastaan toisen euron kunnallisverotuksessa ja kolmen – neljän vuoden kuluttua kustannukset jäävät täysimääräisesti kunnan maksettavaksi.

Esimerkiksi Raision vuoden 2015 puolen miljoonan alijäämää ei olisi, jos emme joutuisi toimintaa näin paljon rahaa osoittamaan. Todennäköisesti taloutemme olisi ollut jo monia vuosia paljon paremmalla mallilla, jos Raisio olisi toiminut hieman maltillisemmin vastaanottomäärien kanssa, kuten esimerkiksi Kaarina, Naantali ja Rusko.

Lisäksi vastaanottotoiminta ei ole kunnille lakisääteistä mutta toiminnasta on kiistatta merkittäviä kustannuksia kunnalle. Tämä on oikeasti sellainen säästökohde, josta voidaan leikata, eikä leikkauksesta ole kunnalle mitään haittaa. Päinvastoin.

Tosiasia on, että Raisio on ottanut vuodesta 2011 lähtien suhteessa eniten pakolaisia koko Varsinais-Suomessa. Siis jopa enemmän kuin Turku puhumattakaan alueen muista kunnista. On outoa, että jo kuntaan sijoitettuja ei oteta millään tavalla huomioon, kun tällaisia sopimuksia ehdotellaan. Jos me päättäjät tuon uuden sopimuksen hylkäämme, niin meillä ei ole mitään hävettävää asian suhteen.

Linkki Raision vastaanottomääriin jne.