Vastine Turun Sanomissa olleeseen kotouttamisjuttuun

Keskiviikko 20.3.2013 - Mika Koivisto

Raisiolla ei ole enää varaa lisätä maahanmuuttoa

Tarkentaisin Ihon ja Myllymäen väitteitä TS 14.3.2013 julkaistussa jutussa. Jutussa puhutaan kotouttamisesta aiheutuvista kuluista ja siinä oli mainittu tuo 270000e ja että se kattaa kaiken. Nuo kotouttamiskulut ovat ainoastaan sosiaalityöntekijöistä ja heidän kotouttamistyöstään aiheutuvia kuluja.

Lainaus sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksestä:"Pakolaisiin kohdistuvasta kotouttamistyöstä valtio korvaa kunnalle ns. laskennallista korvausta kolmen vuoden kotouttamisaikana. Korvaus on tarkoitettu pakolaisten vastaanoton ja kotouttamisen aiheuttamiin kustannuksiin 3 tai 4 vuoden ajalta riippuen pakolaisen maahantulostatuksesta.. Näitä laskennallisia korvauksia Raisio sai viime vuonna 304.234 €.” Tuossa ei ole mukana muita vastaanotosta aiheutuvia kuluja, mitkä ovat huomattavasti suuremmat. Näitä kuluja ovat kolmen vuoden jälkeen mm asumis-, tulkkaus- ja toimeentulotuet. Ei kai voi olla niin, että pitäisi koko ajan ottaa vastaan lisää pakolaisia, jotta valtio maksaisi edes henkilökunnan kuluja, mitä pakolaisten vastaanottaminen aiheuttaa? Tuo tarkoittaisi sitä, että saadaksemme muutaman sata tuhatta euroa käyttäisimme kunnan verorahoja moninkertaisesti.

Raisiossa ei ole ilmeisesti edes yritetty selvittää maahanmuuton kustannuksia, joten miten on mahdollista, että väitetään valtion maksaman korvauksen olevan riittävä? Raision Perussuomalaiset on tehneet aloitteen 18.3.2013 kaikkien maahanmuuton ja kotouttamisen kulujen selvittämisestä. Mielenkiinnolla odotan, että ovatko muut puolueet selvittämisen kannalla vai tehdäänkö päätöksiä edelleenkin ilman faktoja.

Virkamies sanoo, että toimeentulotuen kuluja voi usein jäädä maksettavaksi sen jälkeen, kun valtion avustus loppuu kolmen vuoden jälkeen. Minä sanon, että kulut jäävät poikkeuksetta kunnan veronmaksajien maksettaviksi kolmen vuoden jälkeen. Niistä kuluista nyt olisi syytä keskustella tosiasiallisen kustannusselvityksen jälkeen ja tuoda kaikki kulut vääristelemättä kunnan veronmaksjien tietoon, kun sosiaali- ja terveystoimen budjetilta putoaa koko pohja pois. Nyt täytyisi saada tietää paljonko Raisiossa on maahanmuuttajia, jotka ovat pudonneet pois valtion tukien piiristä kokonaan Raision maksettaviksi? Ja paljonko tällaisia on putoamassa lähivuosina pois valtion tukien piiristä? Pitäisi keskittyä siihen, että saadaan jo kunnassa asuvat maahanmuuttajat koulutettua ja työelämän pariin. Sosiaalitoimen ja ELY-keskuksen virkamiehet ajavat keskustelua sivuraiteelle. He ottavat asiaan erittäin kapean lyhyen ajan näkökulman. Byrokraatit katsovat asiaa yhden pykälän kannalta. Minä katson asiaa kokonaisuutena.

Epäselvyyttä on myös tulijoiden statuksesta. Ovatko Raisioon sijoitetut kiintiöpakolaisia, turvapaikanhakijoita vai jotain muuta?  Suomi on yksi EU:n kuudesta maasta, joka ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. EU-maat ottavat vuosittain vastaan noin 4 000 kiintiöpakolaista. Suomen vuosittainen kiintiö tällä hetkellä on 750 pakolaista. EU-maita on 27 kpl.    Suomen osuus EU-maiden väkiluvusta on 1 %. Suomen osuus EU-maiden kiintiöpakolaisista on 19 %. EU-maista 78 % ei ota lainkaan kiintiöpakolaisia.

Mutta ovatko esimerkiksi Raisioon sijoitetut siis kiintiöpakolaisia vai jotain muita? Jos ovat turvapaikanhakijoita tai sosiaaliperusteisia maahanmuuttajia, niin miksi puhutaan pakolaisista?

Valtio korvasi Raisiolle pakolaisten tulkkauksen sosiaali- ja terveyspalveluissa ilman määräaikaa yht. 87.049 € (100 %), Jälkihuoltojärjestö Ehjä ry:n tulkkipalvelut 85.851€ (100 %), sairauden ja vamman aiheuttamia suuria kustannuksia 120.000 € (100 % 10 v. määräaika) sekä toimeentulotukimenot 291.604 € (100 %). Tuo edellinen lautakunnan esityslistasta. Tuossa yhteensä melkein 600000 euroa veronmaksajien rahaa valtion kautta. Eivät nekään rahat taivaasta tipu.

On absurdia sanoa, että kunta tienaisi tällä, koska me olemme myös niitä valtion veronmaksajia. Meillä ei ole kertakaikkiaan varaa, eikä minkäänlaista velvollisuutta lisätä kuntatalouteen uusia menorasitteita tuomalla kuntaan kolmannesta maailmasta ihmisiä, joiden saaminen nettoveronmaksajiksi on käytännössä mahdotonta kaikilla aikajänteillä. Nykytasollaan jo vanhusten ja sairaiden hoitaminen edellyttää ulkopuolista velanottoa, jolloin olemme todellisten arvovalintojen edessä taataksemme kunnan lakisääteiset palvelut. Yksinkertaisimmillaan nyt puheena olevat valinnat on tehtävä maahanmuuton aiheuttaman kotouttamisteollisuuden ja lakisääteisten kuntapalveluiden toteuttamisen välillä. Minä valitsen sairaiden ja vanhusten hoitamisen.

P.S. Naantalissa meneillään esitys, missä kunta neuvottelee uudelleen sopimuksen ELY-keskuksen kanssa pakolaisten vastaanotosta. Jos tarkastelemme THL:n graafeja, niin meidänkin on syytä näin tehdä.

Vastaanotetut pakolaiset Raisio ja lähikunnat: linkki

Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä: linkki

Toimeentulotuki per asukas Raisio ja lähikunnat: linkki

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotouttaminen, raisio, maahanmuutto