Maahanmuuttoa ja ratikkaa

Perjantai 20.9.2019 - Mika Koivisto

Raision sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnassa on kaksi perussuomalaisten aloitetta käsiteltävänä 25.9. ja muutama muukin asia, mihin on puututtava lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa ja myöhemmin ehkä valtuustossa.

Ensimmäinen aloite, johon on vastattu, liittyy Raision ja Ely-keskuksen väliseen sopimukseen pakolaisten/turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta kaupunkiin.

Aloitteessa esitetään, että Raisio neuvottelee uuden sopimuksen Ely-keskuksen kanssa ja laskee vastaanotettavien maahanmuuttajien määrän noin 1-3 henkilöön per vuosi ja lukumääriin lasketaan mukaan ns. kuntaan itsenäisesti muuttavat ja perheenyhdistämiset. Lisäksi esitetään, että tulijat sijoitetaan Raision Vuokra-asuntojen asuntoihin, jos tuolla yhtiöllä on ko. hetkellä osoittaa tulijoille asunto. Tulijat eivät saisi asuntojonossa erityiskohtelua eli etuiluoikeutta, vaan kaikkia asuntojonossa jonottavia tulisi kohdella tasapuolisesti.

Aloitteen vastaus on todella epämääräinen ja osin jopa virheellinen tai valheellinen. Vastauksessa todetaan mm. Raisioon muuttaneen vuosina 2016-2018 vain yhdeksän henkilöä Ely-sopimukseen liittyen. Väite ei pidä paikkaansa.
THL:n Sotkanetin mukaan pakolaisia tuli Raisioon em. vuosina 48 kappaletta.

Lisäksi kaupunkiin on muutettu ns. itsenäisesti vastaanottokeskuksista ja muista kunnista kokonaismäärän ollessa kolmen vuoden ajalta yli 100 henkeä. Määrä on siis noin kaksinkertainen mitä on päätetty kaupunginhallituksen päätöksessä 30.5.2016.
Selvennyksen vuoksi on mainittava, että ns. itsenäisesti muuttavien maahanmuuttajien määrään ei lasketa vaikkapa telakalle töihin tulevia ulkomaalaisia. He eivät näy tällaisissa tilastoissa, joissa käsitellään pakolaisia/turvapaikanhakoijoita/laittomia maahantulijoita.

Kaupunginhallitus on päättänyt vuoden 2016 keväällä, että Raisio vastaanottaa 60 turvapaikanhakijaa kolmelle vuodelle jaettuna. Vastaanotettavien määrään lasketaan mukaan ns. itsenäisesti muuttaneet ja perheenyhdistämistapaukset. Samalla päätettiin, että tulijat sijoitetaan Raision Vuokra-asuntojen asuntoihin.
Tällä sijoituspäätöksellä oli tarkoitus lopettaa välivuokrauksen käyttö ja varmistaa se, että vuokra-asuntoja jäisi myös raisiolaisten nuorten ja muiden tarvitsijoiden saataville kohtuuhintaan.

Toinen aloite liittyy vetovoimatekijöiden selvittämiseen, jotka aiheuttavat humanitaarista maahanmuuttoa Raisioon. Lisäksi aloitteessa pyydetään selvittämään onko vastaanotetut pakolaiset sijoitettu RaVu:n asunoihin, kuten kaupunginhallituksen 30.5.2016 päätöksessä on päätetty.

Kuten johtavan sosiaalityöntekijän vastauksesta voi lukea, päätöstä ei ole noudatettu. Ehkä ei ole ymmärretty mitä päätös tarkoittaa tai sitten on jostain syystä toimittu päätöstä vastaan raisiolaisten vahingoksi.
Kun päätöstä tehtiin, oli tarkoituksena varmistaa, että tulijoita ei ole enempää kuin on mahdollista sijoittaa vapautuviin asuntoihin. Tämän päätöksen noudattaminen olisi varmistanut sen, että tulijoiden määrät olisivat todennäköisesti pysyneet alle 20 henkilön per vuosi, kuten oli päätetty.

Sosiaalityöntekijät ovat omavaltaisesti tulkinneet ja soveltaneet kaupunginhallituksen päätöstä ja ottaneet kaupunkiin enemmän turvapaikanhakijoita kuin mitä olisi ollut mahdollista asuttaa vapaiden ja sopivien vuokra-asuntojen puitteissa.
Oikea toimintatapa olisi ollut noudattaa päätöstä ja ottaa vastaan vain sen verran turvapaikanhakijoita kuin olisi ollut mahdollista sijoittaa juuri sillä hetkellä vapaana oleviin asuntoihin. Nyt on menty tekemään välivuokraussopimuksia(?) yksityisten vuokranantajien kanssa ja samalla aiheutettu vuorien nousua ja pulaa asunnoista mm. raisiolaisille nuorille.

Tämänkään aloitteen vastauksessa ei ole oikeastaan ollenkaan vastattu kysymykseen, vaan vastaus on sisällöltään tyypillistä monikulttuurisuusliturgiaa.
Vastauksessa mm. todetaan, että Raision etuna on saada uusia asukkaita. Näinhän ei todellakaan ole Raision tai minkään muunkaan kunnan osalta, jos kyse on humanitaarisesta maahanmuutosta. Humanitaarinen maahanmuutto lisää kunnan menoja ja aiheuttaa pahimmillaan vakavampiakin ongelmia.

Näiden kahden aloitteen vastauksiin tullaan puuttumaan ja tavoitteena on vähentää turvapaikkaturistien vastaanottoa Raisioon.

Lautakunnan listalla on lisäksi mm. sosiaalisen asumisen toimintasuunnitelmaa ja Olkkarin toiminnan vakinaistamista. Koko esityslista.

Raisiossa on sosiaalisen asumisen asuntoja noin 130 kappaletta. Määrä on noin viisinkertainen esimerkiksi Naantaliin ja Kaarinaan verrattun.
Toimenpiteenä tai tavoitteena pitäisi olla, että asuntojen määrää saataisiin vähennettyä verrokkikuntien tasolle. Nyt kuitenkin johtava sosiaalityöntekijä ehdottaa tässä(kin) tapauksessa, että resursseja tulisi lisätä.
Resurssien lisäys tässä asiassa taas tarkoittaisi sitä, että tulisi entistä enemmän asiakkaita sosiaalisen asumisen pariin. Eli taas vetovoimatekijä, jollaisia emme halua lisää.
Näiden virkamiesten ajatusmaailma on jotenkin takaperoinen normaaliin ihmiseen verrattuna. Ensiksi aiheutetaan ongelma ja kun ongelma on tarpeeksi paisunut, niin ehdotetaan korjaustoimenpiteeksi lisää resursseja itseaiheutettuun ongelmaan.

Esityslistalla oli vielä se Olkkariasia. Tämäkin hanke lähti määräaikaisuudesta mutta kuinka ollakaan, nyt ollaan taas lisäämässä menoja tekemällä hankkeesta pysyvä. Ronald Reagan aikoinaan totesi jotenkin niin, että hallinto ei koskaan vapaaehtoisesti pienennä kokoaan ja julkinen virasto/hanke on lähinnä ikuista elämää tällä maapallolla.
Niin siis tässäkin. Kun lukee esittelytekstiä ja liitettä, niin en näe koko hankkeessa mitään sellaista miksi sitä pitäisi jatkaa. Samat asiat ovat saavutettavissa kirjastossa.

Ratikka-asiaa sen verran, että Turun Sanomien toimittaja soitti ja kysyi Raision perussuomaisten valtuustoryhmän mielipidettä raitiotiehen.
Vastasin, että emme kannata hanketta ja olemme olleet tällä linjalla vuosia. Kerroin myös, että emme ole kategorisesti hanketta vastaan mutta tällä hetkellä asia ei ole Raisiolle ajankohtainen.
Eli ei siis kannata ihmetellä, jos en ole tyrmännyt hanketta ikuisesti. Mutta näillä näkymin Raisiolla ei ole tarvetta raitiotielle ainakaan pariin kymmeneen vuoteen. Näistä raitiotieasioista ja laskelmista löytyy aiempia kirjoituksia tästä blogista.

Maahanmuuton tilaaja-ansa tulee kunnille kalliiksi

Keskiviikko 6.3.2019 - Mika Koivisto

Kouvolan kaupunkia on huijattu maahanmuuttoasioissa ja huijaus jatkuu edelleen. Kouvolan Sanomien toimittaja tosin antaa otsikossaan ymmärtää, että kaupunki saa rahaa ilmaiseksi ja määräkin on vain 15 henkeä. Uutinen tästä linkistä.

Kyseessä on klassinen tilaaja-ansa eli pyramidihuijaus, jota myös ely-kusetukseksi kutsutaan. Tuohon ansaan on mennyt moni kunta ja näin on tapahtunut kotikunnassanikin.

Ansan laukeaminen johtuu siitä, että päättäjät eivät joko ymmärrä mitä päättävät tai sitten päättävät tehdä kuntalaisille karhunpalveluksen siitä huolimatta. On myös paljon päättäjiä, jotka eivät uskalla rasismisyytösten pelossa päättää oikein, vaan menevät ryhmän mukana saamatta suutaan auki.

Otsikossa ja varsinaisessa jutussa kerrotaan kaupungin saavan valtiolta 800 000 euroa. Mutta jutussa jätetään kertomatta, että tuo summa on laskennallista korvausta, mitä kaupunki saa niistä turvapaikanhakijoista/pakolaisista, jotka vielä ovat korvausten piirissä. Kun kolme vuotta on kulunut henkilön kohdalla, niin kunta ei saa hänestä enää korvauksia.

Käytetään esimerkkinä tuota Kouvolan 800 000 euroa ja oletetaan, että vuosina 2016-2018 on jokaisena vuonna tullut yhtä paljon pakolaisia ja tilanne on ollut samanlainen jo ennen vuotta 2016. Joka vuosi korvausten parista tippuu tietty määrä vastaanotettuja ja tilalle tulee joka vuosia vastaava määrä uusia vastaanotettuja pakolaisia.

Edellä kuvattu tilanne tarkoittaa, että kunnan saamat korvaukset valtiolta pysyvät samana joka vuosi mutta samalla joka vuosi kuntalaisten yksinään maksettavaksi jää noin 237 000 euroa eli kolmasosa tuosta summasta.

Kolmessa vuodessa kouvolalaiset veronmaksajat joutuvat maksamaan lisää veroja tai leikkaamaan palveluja 800 000 euron edestä. Tuolla vastaanottotahdilla kouvolalaiset maksavat kohta muutamia miljoonia ylimääräistä veroa maahanmuuton takia.

Ja se täytyy aina muistaa, että nuo valtiolta saatavat korvaukset ovat verorahaa nekin.

P.S. Olen samaa asiaa käsitellyt Raision kannalta aiemmin tuossa kirjoituksessa. Pahoittelut, että jutussa oleva linkki kaupungin sivuille ei toimi enää. Kaupungin nettisivut on uudistettu tänä vuonna ja uudistus on rikkonut ilmeisesti kaikki linkit esityslistoihin ja päätöksiin.

Kokoomuksen vaaliohjelma käy tavallisen suomalaisen kukkarolle kalliiksi

Torstai 28.2.2019 - Mika Koivisto

Kokoomus julkisti vaaliohjelmansa ja sen luettuaan jokainen ymmärtää, että raippa tuossa heiluu ja kovaa. Kokoomuksen linjana on lisätä välillisiä veroja ja siten korottaa mm. asumisen, liikkumisen ja ruoan hintaa. Vastineeksi luvataan alentaa työn verotusta.
Kokoomuksen mukaan verotuksen keventäminen katettaisiin kiristämällä mm. haittojen verotusta. Heidän tulkintansa mukaan haittoja ovat juuri nuo asuminen ja liikkuminen.
Linkki TS:n uutiseen asiasta.

Tällaisessa touhussa ei ole mitään järkeä. Tavallinen suomalainen ei käytännössä hyödy yhtään mitään ansiotuloveron alennuksista, jos välillisiä veroja korotetaan samaan aikaan – viedään oikeasta taskusta ja laitetaan vasempaan taskuun. Välissä tosin katoaa osa rahoista jonnekin.

Elinkeinoelämän Keskusliiton käsikassarana toimiva puolue haluaa Suomeen lisää työperäistä maahanmuuttoa. Käytännössä tuo tarkoittaa tarveharkinnan poistoa EU:n ulkopuoliselta työvoimalta eli kehitysmaista suuntautuvalta maahanmuutolta. Kärsijöinä tässäkin tavoitteessa ovat taas kerran tavalliset suomalaiset työntekijät.

Kokoomuksen ”vihreä” sisäministeri Mykkänen häärää tapansa mukaan lempiaiheensa eli ilmastopolitiikan parissa. Uutisessa on kerrottu tavoitteena olevan, että sähköä tai biokaasua käyttävä ajoneuvo on suomalaiselle aina fossiilista polttoainetta käyttävää autoa kilpailukykyisempi vaihtoehto viimeistään 2030-luvulla.

Tuollainen edellä mainittu tavoite tarkoittanee sitä, että bensiiniä tai dieseliä polttoaineena käyttävän auton verotusta kiristetään. Kun tarpeeksi nostetaan nykyisten autojen verotusta, niin varmasti jossain pisteessä muut energiamuodot tulevat halvemmiksi. Mutta autoilun kokonaiskustannukset nousevat reippaasti.

Mykkänen myös yrittää järkeillä käytettyjen sähköautojen yleistyvän markkinoilla ja siten sähköautot olisivat tavallisten kuluttajien saavutettavissa. Hän ei ole ilmeisesti ajatellut asiaa aivan loppuun saakka. Käytetyn sähköauton akkujen uusiminen on todennäköisesti niin kallis toimenpide, että sellaiseen operaatioon ei tavallisella kuluttajalla ole varaa.

Valtuustossa aloitteita maahanmuuttoon

Tiistai 11.12.2018 - Mika Koivisto

Valtuuston kokouksessa 10.12. perussuomalaisilta kaksi aloitetta liittyen maahanmuuttoon.

Raisio on tunnetusti humanitaarisen maahanmuuton suuri kunta.
Olemme olleet valmiit jopa ajamaan taloutemme kiville, kunhan vaan mikään ei lopeta alati kasvavaa humanitaarista muuttoa kuntaan.

Minun ja perussuomalaisten mielestä Raision päämääränä ja visiona tulisi olla turvallinen ja suomalaisia perheitä kiinnostava muuttokohde.

Suuri määrä humanitaarista maahanmuuttoa kuntaan tarkoittaa mahdollisesti heikentynyttä turvallisuustilannetta, heikentyvää taloutta, ja on tekijä, mikä vaikeuttaa uusien veronmaksajien houkuttelemista kuntaan.

Vaikka Raision ja Ely-keskuksen välillä tehtyä sopimusta humanitaaristen maahanmuuttajien määristä onkin saatu muutettua hieman parempaan suuntaan raisiolaisten eduksi, niin muutos ja sopimuksen valvonta ei ole vielä riittävää.

Kuntaan muuttaa jatkuvasti paljon ns. itsenäisesti kuntaan muuttavia humanitaarisia maahanmuuttajia. Tuollainen muuttoliike on seurausta siitä, että kuntaan on jo keskittynyt suuri määrä maahanmuuttajia joistain tietyistä kulttuureista tai etnisistä ryhmistä ja uudet tulijat haluavat muuttaa kaltaistensa joukkoon.

Tällainen johtaa itseään ruokkivaan kierteeseen ja lisää edelleen ns. itsenäistä muuttoa.

Emme voi suoraan estää tuota ns. itsenäistä muuttoa kuntaa, mutta meidän tulisi vähentää sopimusperusteista maahanmuuttoa kuntaan niin minimimäärään kuin mahdollista.

Liiallinen määrä maahanmuuttajia voi aiheuttaa sen, että tulijat eristäytyvät omiensa pariin ja käyttäytyvät kulttuurinsa mukaan, eivätkä integroidu suomalaiseen kulttuuriin.

Kaupungille tilanne on kestämätön taloudellisessa mielessä, koska tulijat käyttävät paljon palveluita mutta kaupungin tulot eivät lisäänny. Voi jopa käydä niin, että kantasuomalaiset muuttavat pois tai ainakaan uusia veronmaksajia ei helposti kuntaan enää muuta, jos kaupungilla on maahanmuuttajakaupungin maine.

Vastaavanlaisia aloitteita ollaan ennenkin tehty, mutta ehkä aika ja yhteiskunta on nyt kypsempi tarvittaville toimenpiteille.

Kaksi uusinta aloitetta linkissä.

Ja tuosta suoraan aloite 1 ja aloite 2. Aloite 2 liittyy vetovoimatekijöiden selvittämiseen.
Aloite 1 liittyy ikuisuuskysymykseen Raisiossa eli kaupungin ja Ely-keskuksen väliseen sopimukseen humanitaaristen maahanmuuttajien määrään.
Perussuomalaiset on jo vuodesta 2013 yrittänyt vähentää määrän lähelle nollaa mutta muut puolueet eivät ole vielä täysin sisäistäneet maahanmuuton kustannuksia kaupungille ja siksi empivät tukemistamme.
Mutta pientä edistystä asian suhteen on vuosien sitkeän työn jälkeen saavutettu ja ehkä pääsemme taas askeleen lähemmäs tavoitetta.

Puolueiden eroista Raisiossa

Perjantai 31.3.2017 - Mika Koivisto

Vaalien alla puolueilla on samansuuntaisia ajatuksia ja suunnitelmia kuntalaisten parhaaksi mutta erojakin löytyy. Esimerkiksi perussuomalaiset haluavat järkevää keskustelua maahanmuuton kustannuksista ja tolkkua turvapaikanhakijoiden määriin.

Maahanmuuttokysymyksiä ei ole Raisiossa nostettu keskusteluihin ennen vaaleja, koska muut puolueet välttelevät asiasta puhumista. Onhan kiusalliset asiat helpompi suhmuroida "kuntoon" muutaman puolueen kesken vaalien jälkeen julkisuudesta välittämättä.

Yksi ajankohtainen maahanmuuttoon liittyvä asia on esimerkiksi kuntiin sijoitettavien maahanmuuttajien kuntapaikkojen määrän nostaminen. Tällainen asia on Ely-keskusten ajettavana mutta tuota ei tietenkään ole haluttu tuoda kuntiin päätettäväksi ennen vaaleja, koska yksikään täysjärkinen ehdokas ei moiseen suostuisi äänestäjien reaktioiden takia.

Kuntapaikkojen määrän nosto merkitsee mm. sitä, että kaupungin on osoitettava asunnot kaikille tulijoille. Maahanmuuttajat menevät tässä tapauksessa asuntojonossa suoraan kärkeen jonon ohi ja raisiolainen asunnonhakija jää edelleen odottamaan omaa asuntoaan. On turha miettiä miksi Raisiossa ei ole tarpeeksi vuokra-asuntoja vapaana ja miksi asuntojen vuokrat ovat korkealla tasolla.

Tähän voisi ottaa esimerkin Raision nykytilanteesta. Jos kunta on sopinut 20 henkilön kuntapaikoista vuodessa, tarkoittaa tuo asuntoina jo pientä kerrostaloa. Tuohon päälle vielä perheiden/sukujen yhdistämiset ja ns. itsenäinen muutto vastaanottokeskuksista kuntiin, niin tarvitaankin jo iso kerrostalo vuodessa. Edellä mainittu on syy pulaan vuokra-asunnoista ja kovaan vuokratasoon.

Tuota yllä olevaa eivät vasemmistoliiton, tai tuskin muiden puolueiden, edustajat ymmärrä vaikka sen heille yrittäisi kertoa. Aina he vain jaksavat valittaa kuinka heidän lapsensa tai lapsenlapsensa eivät löydä Raisiosta asuntoa tajuamatta itse aiheuttaneensa tilanteen.

Raision perussuomalaiset on allekirjoittaneen johdolla ollut erittäin aktiivinen maahanmuuttoasioissa Raisiossa. Jos jonkin asian käsittelyyn on liittynyt maahanmuutto, niin olen tilaisuuteen tarttunut ja kertonut mahdollisista kustannusvaikutuksista.

Maahanmuuton vaikutus on ollut huomattava Raision talouteen ja tulee olemaankin. Nyt ei puhuta kymmenistä tai sadoista tuhansista euroista per vuosi, vaan miljoonista euroista ja nuo eurot ovat pois kunnan muista palveluista.

Kärjistäen voisikin sanoa, että veroeurojasi käytetään mieluummin nuorten maahanmuuttajamiesten tarpeisiin kuin esimerkiksi vanhusten suihkupalveluihin. Tämäkö on hyvää taloudenpitoa ja asukkaista huolehtimista?

Perussuomalaisilla on maahanmuuttoon selkeä kanta - seis haittamaahanmuutolle. Voimme lopettaa haittamaahanmuuton kuntaan ja yhdenkään kuntalaisen palveluista ei tuon takia jouduta leikkaamaan. Sinäkin äänestäjänä voit olla varma, että veroeurosi tullaan käyttämään ennemmin vanhusten hoitoon kuin nuorten turvapaikanhakijamiesten viihdyttämiseen.

Perussuomalaisia äänestämällä voit olla varma, että maahanmuuton kustannukset kuntataloudelle pysyvät keskusteluissa ja niille myös yritetään tehdä jotain. Perussuomalaiset sitoutuvat edistämään raisiolaisten etua ja hyvinvointia. Maailmanparannus ei kuulu kuntavaaliohjelmaamme.

Mika Koivisto, Raision perussuomalaiset valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallituksen jäsen

Kertaus maahanmuuttoasioista Raisiossa

Lauantai 4.2.2017 - Mika Koivisto

Turvapaikanhakijoiden eli laittomien siirtolaisten vastaanottoa ei ole Raisiossa saatu loppumaan, mutta joitain toimenpiteitä tulijoiden vähentämiseksi on sentään saatu aikaan.

Aiemmin Raisiossa ei ollut minkäänlaisia rajoitteita vastaanotettavien määrässä ELY-keskuksen kanssa sovitussa sopimuksessa.

Vuonna 2013 sain sopimuksen kaupunginhallitukseen arvioitavaksi uudelleen. Yritin jo silloin saada sopimukseen kunnon rajoituksia mutta muut puolueet eivät olleet silloinkaan valmiita tekemään vaadittavia toimenpiteitä. Tuolloin kirjattiin, että Raisio ottaa vastaan turvapaikanhakijoita 25 kappaletta kolmen vuoden aikana mutta määriin ei lasketa mukaan perheenyhdistämisiä ja ns. itsenäistä muuttoa. Tämä oli siis vain pieni parannus aiempaan mutta kuitenkin tärkeä, koska vuoden 2015 syksyllä maahantulijoiden määrä räjähti kasvuun.

Vuoden 2016 alussa ELY-keskus halusi neuvotella sopimuksen määrät uudelleen. ELY-keskus ehdotti, että määrä olisi 60 henkeä kolmen vuoden aikana ja tuohon määrään ei laskettaisi edelleenkään mukaan perheenyhdistämisiä ja ns. itsenäistä muuttoa. Lisäksi koko määrä olisi voitu osoittaa kuntaan heti ensimmäisenä vuotena.

Tässäkin asiassa lähestyin muita puolueita ennen varsinaista kokousta ja yritin tilastotiedoilla ja laskelmilla osoittaa, että meillä ei ole varaa tällaiseen toimintaan. Yritin ehdottaa hallituksen kokouksessa kovempia rajoituksia määriin, mutta kokouksen aikana käydyssä neuvottelussa kävi ilmi, että kovemmille rajoituksille ei ole kannatusta. Sen takia tein ehdotuksen määrän jakamisesta kolmen vuoden ajalle eli 20 henkeä per vuosi. Lisäksi sain kirjattua esitykseen, että määrään lasketaan mukaan perheenyhdistämiset ja ns. itsenäinen muutto.

Tilanne on siis parempi kuin neljä vuotta sitten. Voin aivan hyvin todeta, että tilanne voisi olla paljon pahempi. Nyt olisi tärkeää, että äänestäjät ymmärtäisivät ja muistaisivat tämän. Ja jotta tilanne saataisiin kunnolla haltuun, täytyy perussuomalaisten kannatuksen olla parempi kuin viime vaaleissa. Jos käy huonosti ja emme saa edes yhtä jäsentä kaupunginhallitukseen, niin nuo kaikki saavutukset tulevat katoamaan ja maahanmuuton määrä Raisioon tulee kasvamaan. Samalla tietysti heikkenee Raision talous, mikä taas johtaa verojen ja maksujen korotuksiin sekä leikkauksiin. Ja kun talous heikkenee tarpeeksi, heikkenee myös Raision itsenäisyys ja liitos Turkuun tulee todennäköisemmäksi.

Kaupunginhallityksessa on yhteensä 11 jäsentä eli yhden jäsenen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset mutta kova työ ja tosiasioissa pysyminen tuottavat kuitenkin jotain tulosta. Tilastotiedot ja laskelmat ovat sellaisia tosiasioita, että niitä ei voi kumota tunnepohjalta. Ja näitä em. tietoja olen jakanut hallituksen jäsenille aina tilaisuuden tullen selvityksillä/selityksillä höystettynä.

Muista äänestää ja vaikuttaa.

Maahanmuutto kuntavaalien ykkösaiheita

Maanantai 30.1.2017

Maahanmuutto tulee edelleen olemaan yksi keskeisistä aiheista tulevissa kuntavaaleissa. Ainakin paikkakunnilla, joissa jo nyt maahanmuutosta aiheutuu merkittäviä kustannuksia kunnalle. Näin myös Raisiossa.

Tällä hetkellä maahanmuutosta aiheutuu Raisiolle noin 3-4 miljoonan euron kustannukset per vuosi. Tällainen suuri menoerä on aiheuttanut taloudelle suuria vaikeuksia viime vuosien aikana. Kun taloudessa meni yleisesti hyvin muutamia vuosia sitten, nuo maahanmuuton kustannukset jäivät talouskasvun varjoon. Ja tietysti maahanmuuttajien määräkin oli alempi.

Nykyisessä tilanteessa, jossa kaupungin verotulojen kasvu on maltillisella tasolla, kustannusten kertyminen näkyy budjetissa hyvin. Säästöjä on haettu lähes joka sektorilta ja momentilta mutta sekään ei tunnu riittävän. Samoin talouden täydellisen romahduksen estämiseksi kuntaveroa on ollut pakko korottaa. Mutta nuokaan eivät ole täysin riittäneet tilanteen vakauttamiseksi. Eikä mikään ihme. Käytännössä kuntalaisten maksettavaksi tulee joka vuosi vähintään 400 000 - 500 000 euroa maahanmuutosta aiheutuvia kuluja. Siis joka vuosi tuo määrä lisää edellisten vuosien päälle. Tuota kutsutaan kumulatiiviseksi kertymäksi.

Kustannusten siirtyminen raisiolaisten veronmaksajien maksettavaksi johtuu siitä, että valtio maksaa korvauksia turvapaikanhakijoista kolmen vuoden ajan. Joka vuosi osa turvapaikanhakijoista siirtyy pois tuosta kolmen vuoden ryhmästä ja näin valtion maksama tuki loppuu.

Valtion maksamista tuista voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta kerrotaan nyt taas kerran pari tosiasiaa tuista. Valtion maksamat tuet eivät kata kustannuksista edes puoliakaan. Tuo on Kuntaliiton kanta muutaman vuoden takaa. Toinen muistettava asia valtion maksamista tuista on se, että nekin ovat veronmaksajien rahoja.

Tuo kaikki edellinen vaikuttaa kunnan talouteen. Se kannattaa muistaa, kun valitsee vaalipäivänä ehdokastaan listoilta. Jos Raisiossa aiotaan jatkaa turvapaikanhakijoiden ottamista kuntaan kiihtyvällä tahdilla, se tulee väistämättä näkymään kunnan taloudessa. Veroja on pakko nostaa ja lisäksi henkilökuntaa on supistettava ja säästöjä haettava palveluja lopettamalla ja supistamalla.

Tehdään muutos tulevissa vaaleissa

Keskiviikko 11.1.2017 - Mika Koivisto

Tulevissa kuntavaaleissa on hyvä mahdollisuus muuttaa kunnolla toimintatapoja Raisiossa. Viime kuntavaaleissa 2012 olimme neljänsiä ja vuoden 2015 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset olivat Raisiossa ensimmäisiä. Voitimme jopa demarit, joilla oli oma paikallinen ehdokas vaaleissa.

Tulokseen näyttäisi vaikuttavan äänestysaktiivisuus. Viime kuntavaalien äänestysprosentti jäi Raisiossa 54,4 prosenttiin, kun se eduskuntavaaleissa oli 68,2 prosenttia. Annetuissa äänissä ero on hieman alle 3000 ääntä.

Huomattavaa tuloksessa on se, että kokoomus, demarit ja vasemmistoliitto eivät pystyneet lisäämään äänimääräänsä, vaikka ääniä oli jaossa paljon enemmän.

Raision äänestystulokset

Nyt äänestäjillä on todellinen mahdollisuus muuttaa poliittisia valtarakenteita Raisiossa. Viime kuntavaalien tuloksella saimme 5 valtuustopaikkaa ja yhden jäsenen kaupunginhallitukseen. Tuolla määrällä ei ole voinut muuttaa politiikan suuntaa kunnolla, mutta se on mahdollistanut asioiden tuomisen keskusteluun ja myös pieniä muutoksia parempaan suuntaan.

Mikäli äänestäjät haluavat muutosta esimerkiksi Raision maahanmuuttolinjauksiin, niin Raision Perussuomalaiset ovat silloin käytännössä ainoa vaihtoehto tehdä asioihin muutos. Jos taas vasemmistoblokki (sdp+vas+vihr) saa enemmistön valtuustossa, niin maahanmuuttajien määrä tulee varmasti kasvamaan Raisiossa ja sitä myötä myös menot kasvavat ja veroprosentti nousee reilusti.

Perussuomalaisia äänestämällä mahdollistat sen, että saamme enemmän valtuutettuja valtuustoon, ehkä toisen ja jopa kolmannen edustajan kaupunginhallitukseen ja muihin paikkoihin, missä asioihin voidaan vaikuttaa.

Edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme lisää ehdokkaita vaaleihin ja äänestäjiä äänestämään meitä. Vaalipäivänä kannattaa ottaa kaverit mukaan äänestämään ja vakuuttaa kaverit siitä, että äänestämällä voidaan asioita muuttaa.

Raision palvelujen leikkausten syistä

Keskiviikko 26.10.2016

Taas ollaan varsinaisen äärellä eli miten leikata menoja heikentämättä kuitenkaan palveluja niitä eniten tarvitsevilta. Ei taida onnistua.

Raision krooninen budjettivaje jatkuu edelleen ja nyt vaihteeksi entistä pahempana. Jostain olisi löydyttävä noin 5 miljoonaa euroa, jotta vältettäisiin ns. syömävelka. Käytännössä tuollainen vaje tarkoittaa leikkauksia joka sektorilta ja ainakin työntekijöiden lomautuksia.

Vaihtoehtona on tietenkin tuo iänikuinen verojen korottaminen, mikä tuntuukin olevan joka kerta varsinainen kuningasidea – kun ei muuta viitsitä tai osata tehdä, niin korotetaan sitten veroja. Ei tuollaista päätöksentekoa varten tarvitsisi olla päättäjiä ollenkaan. Voitaisiin tehdä yksinkertainen ehtolause budjettiin ja pseudokielellä se menisi jotenkin näin: jos (tulot < menot) {korota veroja}.

Veroja pitäisi korottaa noin 1,25 prosenttiyksikköä tuon viiden miljoonan euron kaapimiseksi kasaan. Tällöin Raision veroprosentti nousisi jo 21:een prosenttiin ja tuskin tuokaan vielä riittäisi kuin hetkeksi. Tuollaisella äyrillä olisimme seudulla selkeästi kovimpia verottajia korkean kiinteistöveron kanssa. Mikä mahtaisi sitten olla se vetovoimatekijä Raisiossa, millä houkuttelisimme uusia nettomaksajia kuntaan?

Verotulot ovat kasvaneet vuosittain mutta tuo kasvu ei tunnu riittävän.
Verotulot 2012: 87 Me, 2013: 89,6 Me, 2014: 98,6 Me, 2015: 98,6 Me.

Ongelma onkin siinä, että menot kasvavat jatkuvasti enemmän kuin tulot. Osa menojen kasvusta johtuu yleisestä inflaatiosta eli hintojen noususta ja osa taas on itseaiheutettua.

Esimerkki itseaiheutetusta menojen kasvusta on Raision harjoittama sosiaaliperäinen/humanitaarinen maahanmuutto. Olen yrittänyt puuttua asiaan valtuustokauden alusta saakka ja saada tilanteeseen jotain järkeä, mutta suurta muutosta en ole pystynyt saamaan aikaan. Kaupunginhallitus teki tänä vuonna joitain pieniä rajoituksia ely-keskuksen kanssa solmittuun sopimukseen, mutta jostain syystä ei vielä uskallettu tehdä päätöksiä kuntalaisten etu mielessä.

Kun maahanmuuttoon liittyviä asioita ja menoja selvitettiin, huomasin liitteiden joukossa laskelman, jossa todettiin 2012-2014 vastaanotettujen tuottavan valtiolta laskennallisia korvauksia noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Nuo laskennalliset korvaukset eivät riitä kattamaan kustannuksia, vaikka virkamiehet Raisiossa mitä väittäisivät. Kuntaliitto on todennut laskennallisten korvausten olevan noin puolet todellisista kustannuksista.

Noin 1,2 miljoonaa euroa maksetaan siis niistä henkilöistä, jotka ovat ns. kolmevuotisessa putkessa korvausten osalta. Kunta saa turvapaikanhakijasta laskennallisia korvauksia kolmen vuoden ajan. Jos tuo n. 1,2 miljoonaa jaetaan kolmeen osaan, niin saadaan noin 400 000 euroa. Vähintään tuon 400 000 euron verran tippuu valtion maksamat laskennalliset korvaukset vuodessa. Tuohan tarkoittaa sitä, että tuo 400 000 euroa pitää leikata jostain muualta, jos verotulot eivät kasva erittäin kovaa tahtia. Näin on jatkunut jo vuosia ja tulee jatkumaan. Kustannukset ovat kumulatiivisia eli ne ovat mukana aina seuraavan vuoden menoissa.

Raisio on vastaanottanut jo melkein vuosikymmenen ajan suhteessa paljon maahanmuuttajia. Aluksi kokonaismäärä oli pieni ja talouskasvu, tai ainakin verotulojen kasvu, peitti toiminnasta seuraavan taloudellisen ongelman. Nyt kun verotulot eivät kasva tarpeeksi, ongelma alkaa näkyä aivan selvästi, mutta aiemmille virheille ei ole enää oikeastaan mitään tehtävissä.
Mutta virheistä pitäisi oppia ja tehdä asialle jotain. Otan taas asian esiin vaikkapa talousarvioneuvotteluissa ja yritän edelleen saada muut/loput ymmärtämään toiminnan vaikutuksen kunnan talouteen. Raisio on tehnyt jo osansa maailmanparannuksesta ja nyt on muiden kuntien vuoro.

Tulevat kuntavaalit ovat vaikuttamisen paikka tässäkin asiassa. Kannattaa miettiä henkilöä tai puoluetta, mitä äänestää. Jotkut eivät ole tälle asialle tekemässä mitään muuta kuin edelleen laajentamassa toimintaa.

Rahasta on edelleen kysymys

Perjantai 15.4.2016

Valtakunnan tason, kuin myös kuntatason, politiikkaa ja uutisia seuraamalla käy välillä mielessä, että onko osalla ihmisistä minkäänlaista hahmotuskykyä asioiden suhteesta toisiinsa. Päätöksiä voidaan tehdä yhden asian osalta aivan kuin asia ei liittyisi millään tavalla mihinkään muuhun ja sen jälkeen ihmetellään silmät ja suu O:n muotoisina, kun teoilla onkin seurauksensa.

Raisiossa kaupungin ja ely-keskuksen välinen sopimus maahanmuuttajien sijoittamisesta kuntaan palautettiin uuteen valmisteluun kaupunginhallituksen kokouksessa 11.4. Mielestäni tällainen manööveri oli turha, koska kaupunginjohtaja tuskin tulee varsinaista esitystä muuttamaan. Siellä tulee edelleen olemaan esitys maahanmuuttajien määrän lisäämisestä, mutta esittelytekstissä on sitten todennäköisesti käytetty kaunistelevia adjektiiveja ja luovaa ajattelua kustannuksista.

Tässä tilanteessa ihmetyttää kaupunginjohtajan tahtotila väkisin ajaa kaupungin kannalta huonoa sopimusta, vaikka poliittinen tahtotila kaupungissa on toisenlainen. Olen aina kuvitellut, että kaupunginjohtaja on sellainen taho, joka ajaa kuntalaisten etua. Olen ehkä sitten kuvitellut tuonkin tehtävän tarkoituksen väärin.

Totean kustannuksista edelleen sen, mitä esimerkiksi Kuntaliitto on jo pidemmän aikaa kertonut. Maahanmuuttajista saatavat laskennalliset korvaukset eivät kata edes puolia todellisista kustannuksista.

Turun tekemää vanhaa selvitystä apuna käyttäen voidaan laskea karkea arvio kustannuksista Raisiossa. Turussa selvityksen kohteena oli vuodet 2008-2009 ja kustannuksiksi oli saatu noin 36,7 miljoonaa euroa per vuosi. Kohderyhmänä kieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame ja kohderyhmän suuruus 11800-12488 henkeä. Raisiossa vastaavan väestöryhmän koko on noin 1500 henkeä, joten kustannukset olisivat tuon mukaan noin 4,4 – 4,7 miljoonaa euroa vuodessa. Laskuissa ei ole otettu huomioon kustannustason nousua jne.

Maan hallitus on antanut eduskunnalle esityksen varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotuksista. Jos ja kun muutos tulee voimaan, pyritään sillä lisäämään kuntien maksukertymää 54 miljoonaa euroa vuodessa. Linkki uutiseen.

Samanlainen linjaus tehtiin jo aiemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen osalta ja Raisiossa korotus pantiin täytäntöön täysimääräisenä johtuen huonosta taloudellisesta tilanteesta. Raisiossa ei ole vielä käyty keskusteluja siitä, miten suhtaudumme mahdollisiin korotuksiin päivähoitomaksujen osalta.

Raisiossa käydään tällä hetkellä keskustelua siitä, että pitäisikö kaupungin ottaa enemmän vastaan oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia siitä huolimatta, että ko. väestöryhmän suhteellinen osuus on ollut Raisiossa jo pitkään Varsinais-Suomen toiseksi korkein heti Turun jälkeen.

Jos määrää jostain kummasta syystä päätetään taas lisätä, niin jostain nuokin rahat on otettava. Onkin erittäin todennäköistä, että tuossa tilanteessa päivähoitomaksujen korotus tulisi olemaan erittäin todennäköistä.

Näin nämä asiat menevät. Yksi asia vaikuttaa toiseen. Jos lisäämme kunnassa sellaisia ei-lakisääteisiä toimintoja, mitkä vievät rahaa, on tuo rahamäärä saatava jostain muualta. Tuo muualta tarkoittaa seuraavia asioita: verojen ja maksujen korotukset, palvelujen leikkaukset, henkilötyövuosien vähennykset.

Kannattaa panna nyt mieleen, että mitkä puolueet kannattavat palvelujen leikkauksia ja verojen korotuksia. Tällä hetkellä Raisiossa näyttää siltä, että vasemmistoliitto ja keskusta näin haluavat tehdä ja aivan varmasti myös vihreät mikäli kaupunginhallituksessa olisivat.

Pakolaissopimus uuteen valmisteluun

Maanantai 11.4.2016

Raision kaupunginhallituksen 11.4. kokouksessa päätettiin äänestyksen jälkeen palauttaa pakolaissopimus uuteen valmisteluun. Uutta valmistelua asiassa kannattivat kokoomus, sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset. Keskusta ja vasemmistoliitto olisivat halunneet hyväksyä sopimuksen sellaisenaan ilman mitään kritiikkiä.

Kaupunginjohtajan esitys hyväksyä sopimus on heppoinen ja vaatii tuekseen ainakin esimerkiksi kustannusselvityksiä.

Sopimuksessa esitetään Raisiolle 60 henkeä kolmen vuoden aikana ja koko määrä voisi tulla jo ensimmäisenä vuotena. Määrästä puuttuvat perheiden/sukujen yhdistäminen ja niin sanottu itsenäinen muutto vastaanottokeskuksista Raisioon. Näiden vaikutus oikeaan määrään on moninkertainen. Arviolta sovittu 60 voisi tarkoittaa vaikkapa 200-250 henkeä.

Sopimuksessa ja esittelytekstissä mainitaan valtion maksamat laskennalliset korvaukset. Laskennalliset korvaukset, mitkä ovat edelleen 90-luvun tasolla. Laskennalliset korvaukset, mitkä Kuntaliiton mukaan eivät kata edes puolia todellisista kustannuksista.

Olen monesti todennut, että asian käsittelyllä ei ole kiire. Meillä on asiasta sovittu hallituksessa vuonna 2013 vuosiksi 2014-2016, joten aikaa on vuoden loppuun. Olen myös tuonut julki, että katsotaan nyt rauhassa, miten vuosi sujuu taloudellisesti ja ei ainakaan ennen talousarvioneuvotteluja palata asiaan.

Riskinä on, että teemme nyt taloudellisesti raskaan päätöksen kaupungille ja syksyllä joudumme sitten miettimään verojen korotuksia ja palveluiden leikkauksia. Kaupunginjohtaja ei ainakaan vielä ole kertaakaan osannut sanoa, että mistä leikataan, jos taloudellinen tilanne vaatisi säästöjä. Ja kustannuksia sopimuksen lukumäärien kasvattamisesta väistämättä syntyisi.

Naantalissa sopimus on jätetty myös pöydälle kh:n kokouksessa. Merkit ovat sellaiset, että sopimusta ei tulla missään nimessä hyväksymään ELY-keskuksen esittämässä muodossa.

Kaarinassakin sopimus herättää varmasti lisää keskustelua, eikä ihan sukkana ole hyväksyttävissä.

On mukavaa huomata, että päättäjät ottavat luvut ja tosiasiat huomioon päätöksiä tehtäessä. Huomataan, että ko. toiminta vaatii paljon rahaa ja sitä toimintaa on vaikeaa perustella kuntalaisille veronkorotusten ja leikkausten lomassa.

P.S. Vieläkin osalle ihmisistä on asiasta keskusteltaessa epäselvyyttä termeistä yms. Kun keskustellaan maahanmuutosta, niin silloin keskustellaan nimenomaan maahanmuutosta eli maahanmuuttopolitiikasta, ei maahanmuuttajista henkilöinä.

ELY-keskus painostaa kuntia maahanmuuttajien vastaanottoon

Lauantai 5.3.2016

Ely-keskuksen Kalle Myllymäki on ehdottamassa alueen kunnille moninkertaisia määriä 'pakolaisten' kuntapaikkoihin. (TS, RS)Esimerkiksi Raisiolle ja Naantalille Myllymäki kaavailee 60 henkilön sijoittamista. Tuo 60 on käytännössä lupaus vähimmäismäärästä ja todelliset määrät tulisivat olemaan noin 4-5 kertaa suurempia johtuen perheiden/sukujen yhdistämisestä.

Esimerkkinä vuoden 2014 tilanne Raisiossa, missä oltiin sovittu 10 henkilön sijoittamisesta mutta kun tilastoja vuoden päästä tarkastettiin, niin lukumäärä olikin 39 henkilöä. Asiasta kyllä keskusteltiin kaupunginhallituksessa mutta niin vain tuokin 39 väännettiin ja käännettiin kymmeneksi henkilöksi – kun on maahanmuutosta kyse, niin Elon laskuoppikin saa väistyä ja uusi totuus ohittaa faktat.

Raision vieraskielisten määrä kasvaa nykyään noin sadalla henkilöllä vuodessa. Vuoden 2014 tilaston mukaan kaupungissa on 1507 muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvaa asukasta. Määrä oli tuolloin noin 6,2 % väestöstä. Naantalissa osuus on noin 1,8 % ja Kaarinassa 3,7 % väestöstä. Näitä lukuja vastaan asiaa tarkasteltaessa Raision ei pidä lisätä määrää omilla toimillaan enää yhdelläkään.

Taloudellisesti Kaarinassa ja Naantalissa menee paremmin kuin Raisiossa, joten nuo kaupungit ehkä voisivat kestää määrien kasvattamisen jonkin aikaa mutta lopulta nekin olisivat uusien tulokkaiden kanssa kaulaansa myöten suossa. Raisiossa tilanne on ollut jo vuosia huono ja meillä ei ole mitään mahdollisuuksia ottaa osaa ko. sirkukseen. Tämän luulisi Myllymäenkin ymmärtävän, kun istuu Raision kaupunginvaltuustossa päätöksiä tekemässä ja tietää kaupungin taloudellisen tilanteen.

Minkäänlaista hyötyä kaupungille ei kuntapaikkojen lisäämisestä koidu. Seuraukset ovat pelkästään kielteisiä. ELY-keskus korostaa usein sitä, että valtio maksaa korvauksia maahanmuuttoon liittyvästä toiminnasta mutta samalla jätetään kertomatta tosiasia, että korvaukset eivät kata lähellekään todellisia kustannuksia. Kuntaliiton mukaan korvaukset ovat alle puolet todellisista kustannuksista. Tuon loppuosan maksavat kuntalaiset korotettuina veroina ja palvelumaksuina sekä palveluiden leikkauksina. Ja kolmen vuoden jälkeen kustannukset ovat täysimääräisenä kunnan maksettavana.

Suuri ulkomaalaisväestön osuus aiheuttaa kunnassa myös vuokratason nousua ja tästä seuraa ongelmia pienituloisille asukkaille. Ilmiö on tuttu jo Raisiossa ja siitä seuraa mm. nuorempien asukkaiden muuttaminen pois kaupungista. Tällainen kehitys ei ole tervettä eikä toivottavaa.

En voi olla tässä nostamatta esiin viime eduskuntavaalien tulosta, mikä oli perussuomalaisten osalta Raisiossa hyvä. Perussuomalaiset olivat eduskuntavaaleissa Raision suurin puolue (22,8 %). Jostain tuokin kertoo. Minun mielestäni se kertoo siitä, että raisiolaiset haluavat jotain tolkkua kaupungin (Ja Suomen) harjoittamaan maahanmuuttopolitiikkaan.

ELY-sopimus tulee todennäköisesti kevään aikana kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tulen esittämään samoin kuin vuonna 2013 eli pienempiä määriä ja laskentatavan muutosta vastaanotettujen osalta. Viimeksi yksikään muu puolue ei kannattanut ehdotustani, joten ne hyväksyivät tilanteen jatkumisen ennallaan. Jää nähtäväksi onko mikään muuttunut vai jatketaanko edelleen jossain unelmien ja toiveiden tiellä.

Tilastoja THL:n Sotkanetistä. 'Osuus ↔ Lukumäärä' napista saa muutettua näkymän suhteellisen osuuden ja lukumäärän välillä. Tuosta

Raisiolainen veronmaksaja maksaa maahanmuutosta

Tiistai 15.9.2015 - Mika Koivisto, maahanmuuttosirkuksen asiantuntija

Tein taannoin valtuustoaloitteen maahanmuuton kustannusten selvittämiseksi Raisiossa. Jonkinlainen vastaus annettiin valtuustossa 9.6.2014.

Vastauksessa oli sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnan, sekä sivistyslautakunnan vastaukset. Sote-lautakunnan vastaus oli ylimalkainen, ja valtuustossa käydyn keskustelun tuloksena annettiin ymmärtää, että kunnalle maahanmuuttajien vastaanotosta ei tule kustannuksia.

A-studiossa 14.9.2015 Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kommentoi asiaa hieman eri tavalla. Hän kertoi laskennallisten korvausten olevan huomattavan alimitoitettuja, ja oikea taso korvauksille olisi kaksinkertainen, jotta kuntalaiset eivät joutuisi rahoittamaan toimintaa oman kuntansa veroprosentissa. Hän arvioi lisäksi, että kuntien oma rahoitusvastuu on iso ja tulee asettamaan haasteita ja vaikuttamaan edelleen tulevien vuosien budjettiin.

Raisiossa on kuluvana vuotena taas vaikeuksia päästä nollatulokseen, ja onkin todennäköistä, että tulos on miinusmerkkinen. Jos tilanne jatkuu samanlaisena, on varmaa että tulos on ensi vuonna tappiollinen ja kunnolla. Koska meillä on jo paljon ns. turvapaikanhakijoita/pakolaisia asukkaina, vaikutukset ovat olleet Raision budjetissa jo vuosia. Raisiossa vaikutus on siis jo olemassa, eikä tarvitse odottaa tulevia vuosia.

Raisiossa asiaa on koitettu vähätellä, ja jatkuvasti on toistettu, että turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ei koidu kunnalle ylimääräisiä kustannuksia. Vastuu toiminnasta on virkamiehillä virkavastuun nojalla, mutta myös päättäjät saavat katsoa peiliin, kun ovat nielleet pajunköyttä ilman uskallusta kyseenalaistaa virkamiesten mielipiteitä. Nimenomaan mielipiteitä, koska faktaa ei asiasta ole kerrottu.

Kietäväinen kritisoi myös ankarasti Ely-keskusten ja kuntien välistä toimintaa kotouttamisessa. Esimerkiksi viime vuodelta on olemassa noin 1300 henkilön osalta kotouttamissopimus voimassa Ely:n kanssa. Toiminta ei ole pelannut pienemmilläkään määrillä puhumattakaan tilanteesta mihin ollaan nyt jouduttu sisäministerin päättämättömyyden takia.

Ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö on ilmeisesti kuitenkin sitä mieltä, että toiminta on ollut sen verran menestyksekästä, jotta voidaan ehdottaa Raisiolle vastaanotettavien määrän tuplaamista ensi vuodeksi. (Linkki, dia 21)Asiassa täytyy olla tarkkana, jotta ehdotus ei mene läpi saneluna. Toivottavasti myös muissa puolueissa taloudellinen tilanne ymmärretään, eikä lisärasituksia kunnan taloudelle aiheuteta enempää.

Kirjoitus yleisönosastoversiona.

Maahanmuuttolukuja viime vuodelta

Torstai 2.4.2015

Raision kaupungin tilinpäätös vahvistettiin hallituksessa ja tulos näyttää yli neljä miljoonaa euroa plussan puolella. Säästöjä on saatu aikaan hienosti ja ainakin hetken aikaa voidaan hengähtää. Yksi huolestuttava trendi näyttää kuitenkin jatkuvan. Sosiaali- ja terveyssektorin menot vievät jatkuvasti suuremman osan kaupungin budjetista. Maahanmuutto sisältyy em. momenttiin.

Vaikka taloudellinen tilanne viime vuodelta olikin paljon parempi kuin aiempina vuosina, ei tilanne välttämättä ole sitä kovin kauaa. Nyt viimeistään tulisi lopettaa omaehtoinen turvapaikanhakijoiden sijoittaminen kuntaan, koska ns. itsenäistä muuttoa vastaanottokeskuksista tapahtuu jo paljon.

Olen yrittänyt tuoda turvapaikkaturismin taloudellisia haittapuolia esiin mutta jostain syystä asiasta ei haluta kunnolla keskustella ja toiminta jatkuu samanlaisena kuin ennenkin. Viittaan tällä vuoden 2014 vastaanotettavien maahanmuuttajien kokonaismäärään, mikä oli 39 henkilöä. Luku sisältää kahdeksan (8) kiintiöpakolaista, 2 kuntasijoitusta vastaanottokeskuksista (ilman huoltajaa tulleita eli ankkurilapsia), 11 Turun vastaanottokeskuksesta ”itsenäisesti muuttaneita”, kolme (3) muualta ”itsenäisesti muuttanutta”, 15 perheenyhdistämisen kautta tullutta (kaksi perhettä). Kaupunginhallituksen sopima määrä oli 5-10 per vuosi ja maksimissaan 25 kolmen vuoden aikana.

Lukuja yritetään kaunistella termeillä kikkailemalla ja selittelemällä mustaa valkoiseksi ja anomalla ELY-keskusta apuun tulkitsemaan lukuja jne. Näin voidaan tietysti tehdä mutta absoluuttisia lukuja ei selittelemällä saada muutettua. Kustannuksia tulee kuitenkin sen mukaan, paljonko kunta lopulta ottaa vastaan, eikä sen mukaan miten asiat kirjataan ja selitetään - asiat tulisi ottaa niin kuin ne ovat, eikä niin kuin niiden luullaan tai toivotaan olevan.

Tällainen toiminta tulee rasittamaan talouttamme koko ajan enemmän, koska toimintaa ei suostuta rajoittamaan tai ei ymmärretä että maahanmuuttajataustaisen väestönosan kasvattaminen tuo kunnalle jatkuvasti lisääntyviä kiinteitä kustannuksia. Kaikesta muusta ollaan valmiita leikkaamaan ja veroja korottamaan mutta tämä toiminta näyttää olevan täysin poissa laskuista ja leikkauslistoista.

Kustannuksia on odotettavissa jo nyt mm. lastensuojelun puolelta. Maahanmuuttajataustaisissa perheissä huostaanottopäätöksiä on suhteessa huomattavasti enemmän kuin suomalaisissa perheissä, linkki.  Huostaanotto on erittäin kallista yhteiskunnalle yhden vuoden sijoituksen ollessa yli 100 000e  ja maahanmuuttajien tapauksessa kustannukset ovat korkeampia, koska lisäksi tarvitaan mm. tulkkipalveluita. Samoin kustannuksia tulee turvakoteihin sijoittamisesta.

Tänään, 4.2.2015, julkaistiin selvitys maahanmuuton kuluista. Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: osa 1. Alla yksi selvityksessä oleva taulukko.

Selvitys ei ole täysin kattava ja siitä puuttuu vielä monia menoja, mutta jo tuo varovainen arvio vuoden 2011 tilanteesta osoittaa kustannuksia tulevan yli 700 miljoonaa euroa vuodessa. 

Tähän maahanmuuttoasiaan ei ole helppoja vastauksia mutta asiaan on yksinkertainen vastaus – Raision on minimoitava taloudelliset vahingot ja lopetettava sosiaaliperusteinen maahanmuutto. Kunnassamme vieraskielisten osuus on jo noin 6% väestöstä ja se on seudun korkein heti Turun jälkeen.

Seinäjoella tehtiin päätös vastaanoton lopettamisesta perustuen taloudellisiin tosiasioihin.

Seinäjoen kaupungin sosiaalityön tulosaluejohtaja: ”– Se on aika pitkälti minusta päätöksentekoon ja poliittiseen tahtoon liittyvä kysymys. Kyllä nämä taloudelliset reunaehdot meillä kaikilla ovat, ja nämä valtion korvaukset eivät kuitenkaan meidän laskelmien mukaan kata näitä palveluja, mitä pakolaisryhmien vastaanottaminen ja järjestäminen edellyttävät, Päivi Saukko perustelee.”

Asia on ilmeisesti tulossa lähiaikoina kaupunginhallituksen esityslistalle. Toivottavasti asia käsitellään faktapohjalta mutta se jää nähtäväksi. Asiantuntijaksi paikalle on ilmeisesti taas tulossa maahanmuuttopäällikkö ELY-keskuksesta, joten aivan puolueetonta katsausta asiasta tuskin saadaan. ELY-keskuksilla on hätä kädessä, kun yhä useammassa kunnassa osataan laskea, että maahanmuuttoon satsaaminen ei ole kannattavaa. Osataanko Raisiossa?

Niitä näitä

Lauantai 22.11.2014 - Mika Koivisto

Raisiossa on syksyn aikana keskusteltu mm. Kerttulakodin lakkauttamisesta ja lastenhoitoon sekä opetukseen kohdistuvista säästöistä. Kaikki edellä mainitut asiat ovat tietysti ikäviä ja ei tuollaisia päätöksiä huvikseen tehdä. Vastaavanlaisia toimenpiteitä tehdään kunnissa ympäri Suomea, koska kuntien talous on heikoilla ja helppoja ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi ei ole olemassa. Tilanne on myös vakava muistutus siitä, kuinka taloudellisesti heikoilla olevan liikkumavara päätöksissä ei ole järin suuri. Muutoksia yritetään tehdä sinne tänne, jotta jossain muualla saataisiin vastaavasti pieni liikkumavara.

Raisiossakin nykyinen tilanne on osittain seurausta menneistä päätöksistä. Talouden tilanteeseen olisi pitänyt reagoida voimakkaasti jo heti edellisen valtuuston alkutaipaleella 2009 mutta jostain syystä näin ei tehty ja seurauksena taloudellinen liikkumavara on erittäin pieni. No, tilanteeseen on syypäänä myös maan hallitus ja kansainvälinen tilanne eli ei nyt kaikkea kaadeta valtuuston niskaan.

Ymmärrän kyllä esimerkiksi työntekijöiden huolestumisen työyhteisöjen hajoamisesta ja varmoina pidettyjen työpaikkojen katoamisesta. Mutta jos emme tee mitään, niin tilanne vain huononee, ja mitä pidemmälle ikäviä päätöksiä siirretään, niin sitä rankempia ovat seuraukset.

Kunta-alalla on viime vuosiin saakka saatu olla aika rauhassa ja vasta nyt ovat lomautukset ja irtisanomiset saavuttaneet tämänkin sektorin. Raisiossa ei ole vielä jouduttu irtisanomisiin turvautumaan mutta pidän todennäköisenä, että näin joudutaan tekemään. Tosin suurin osa irtisanomisista voidaan välttää siirtämällä ihmisiä vapautuviin virkoihin ja osalle varmasti järjestyy työpaikat yksityiseltä sektorilta. Tämä koskee lähinnä hoiva-alaa.

Turun ympäryskunnissa muutamalla kunnalla näyttäisi menevän ihan hyvin olosuhteisiin nähden. Kaarina valittiin äskettäin Suomen houkuttelevammaksi kunnaksi asua ja taloudessakin on pelivaraa, kuten myös Naantalilla. En ole huomannut, että näitä kuntia noin yleisesti mitenkään eri tavalla pyöritettäisiin kuin Raisiota, mutta muutama perustavanlaatuinen seikka kiinnittää huomiota.

Nostan taas esiin pari asiaa, mitkä tilastoja tarkastelemalla näyttävät selittävän eroja. Turku ja Raisio ovat lähteneet vetämään linjaa, jossa kuntiin sijoitetaan paljon sosiaaliperäisiä maahanmuuttajia. Naantali ja Kaarina ovat toimineet tässä asiassa paljon varovaisemmin, mikä on jälkikäteen tarkasteltuna ollut järkevää politiikkaa. Ja on sitä myös tulevaisuutta tarkastellessa. Maahanmuutosta (tällä tarkoitan sosiaaliperäistä maahanmuuttoa, en ulkomailta töihin muuttavia insinöörejä yms.) tulee kunnille vääjäämättä kustannuksia, vaikka valtio jotain korvaakin muutaman vuoden ajalta. Nämä kustannukset ovat lisäksi luonteeltaan kumulatiivisia eli kustannukset kasvavat vuosi vuodelta, koska tuen tarve ei käytännössä poistu minnekään jo kuntiin sijoitetuilta, vaikka valtion maksamat korvaukset loppuvatkin.

On huomioitavaa, että sen jälkeen kun maahanmuuttajat on sijoitettu kuntaan, niin he ovat kunnan asukkaita ja näin lakisääteisten palveluiden parissa. Mutta tuo kuntiin sijoittaminen ei ole lakisääteistä, vaan aivan kotikutoista toimintaa.

Tällainen edellä mainittu toiminta on siis sellaista, mikä syö pelivaraa kunnan taloudesta ja se näyttää korostuvan tällaisina taantuma- tai lama-aikoina. Käytännön seuraukset ovat sitten tuollaisia, mitä Raisiossa on koettu ja nähty. Toimintaa täytyy supistaa ja henkilöstöä lomauttaa tai irtisanoa.

Raisiossa ei edelleenkään ole mielestäni minkäänlaista ideaa maahanmuuttajien vastaanottamisessa. Olen monesti kysynyt, että mihin tällä pyritään ja mikä on sellainen taso, että riittää, mutta vastausta ei ole kuulunut. On tullut epämääräistä selittelyä siitä, että ei tuollaisia voida määrittää, kun ihmiset voivat vapaasti muuttaa minne haluavat. Minun mielestäni voidaan aivan hyvin määrittää taso, mihin kaupunki pyrkii ulkomaalaisväestön osuudessa. Varsinkin kun kyse Raisiossa ei ole siitä, että tänne nyt paljon muuttaisi ulkomailta väestöä, joka tulee työn perässä.

Mutta jos muista puolueista ei ole kyseenalaistamaan nykyistä toimintaa, niin silloin vahingollinen maahanmuutto Raisioon jatkaa kasvuaan muutaman virkamiehen erittäin suosiollisella avustuksella. Toisaalta, keskusteluissa eri puolueiden valtuutettujen kanssa on tullut esiin mielipiteitä, jotka eivät ole nykyisen linjan mukaisia. Miksi tämä mielipide ei sitten näy käytännön toimissa? Joko henkilöt eivät saa suutaan auki omissa ryhmissään tai sitten puolueissa on äänekäs klikki, joka tyrmää kaikenlaisen kritiikin rasismilla tai vastaavalla kommentoinnilla, millä rakentava keskustelu saadaan äkkiä loppumaan. On siis helpompaa laittaa pää puskaan ja leikkiä kosmopoliittia ja olla puuttumatta koko asiaan, vaikka ikävät seuraukset tiedetään. Kuvitellaan maahanmuuttajien olevan homogeenistä ryhmää ja samalla uskotellaan itselle ja omalle porukalle, että nämä kaikki ovat tulleet tänne töihin ja ilman heitä emme pärjää ja taloutemme taantuu. Näin ei ole.

Nullius in verba

Vastaanotetut pakolaiset:

https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=s3a2BAA=®ion=szYstjbKtTY0tzZMtjZ0BAA=&year=sy4rtTbX0zUEAA==&gender=t

Raision lukemat tässä kategoriassa ovat aivan omaa luokkaansa myös Varsinais-Suomen ja koko maan tasolla.

Toimeentulotuki euroa/asukas:

https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szY3BgA=®ion=szYstjbKtTY0tzZMtjZ0BAA=&year=sy4rtTbX0zUEAA==&gender=t

Kieli muu kuin suomi, ruotsi, saame:

https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szaKAAA=®ion=szYstjbKtTY0tzZMtjZ0BAA=&year=sy4rtTbV0zUEAA==&gender=t

------

Kotisivukoneen päivityksestä johtuen kirjoitus hävisi bittiavaruuteen ja nyt uusi yritys.

Korjattavaa päätösten toimeenpanossa

Tiistai 4.11.2014 - Mika Koivisto

Olen pitänyt Raisiossa esillä maahanmuuton rajoittamista taloudellisista syistä. Kaupungilla on krooninen rahapula, ja vuosi vuoden jälkeen yritetään nipistää säästöjä sieltä täältä mm. lastenhoidosta, perusopetuksesta ja vanhustenhuollosta. Mutta edelleen näyttää yksi osa-alue olevan säästöjen ulkopuolella eli maahanmuutto.

Viime syksynä 25. marraskuuta kaupunginhallituksessa tehtiin päätös vastaanottaa kolmen vuoden aikana enintään 25 henkilöä, noin 5-10 henkilöä vuodessa. Selviteltyäni asiaa olen huomannut, että edellisvuosiin verrattuna mikään ei ole muuttunut kuluvan vuoden aikana. Tässä vaiheessa vuotta lukumäärä on jo 25 henkilöä ja olemme taas huippuvuosien tasolla maahanmuuttajien määrän kanssa.

Päätös määrän rajoittamisesta tehtiin viime vuonna siitä syystä, että halusimme hillitä kustannusten kasvua taloudellisesti vaikeina aikoina. Ajat ovat edelleen erittäin vaikeat, vaikka talousarvioneuvottelut suht kitkattomasti tuntuivat etenevänkin. Kaupunki joutuu jatkuvasti miettimään säästöjä aivan kaikkialta ja olemme joutuneet tekemään ratkaisuja, joita emme välttämättä olisi tehneet taloudellisen tilanteen ollessa parempi.

Tämä maahanmuuttajien vastaanoton rajoittaminen nousi esiin taas tänä vuonna budjettineuvotteluissa mutta päätetyistä määristä kiinni pitäminen ei enää tuntunutkaan olevan tärkeää. Mielestäni luottamushenkilöiden on pidettävä kiinni päätetystä tahtotilasta ja vaadittava tuon päätöksen noudattamista myös virkamiehiltä. Kolmen vuoden kiintiön täyttäminen kahdeksassa kuukaudessa kertoo jotain päätösten noudattamisesta.

Talous ei ole edelleenkään tasapainossa ja ensi vuonna olemme edelleen tilanteessa, missä etsimme säästöjä kissojen ja koirien kanssa. Siksi vaadin muilta puolueilta, että pidämme kiinni sovituista säästöpäätöksistä ettemme joudu leikkaamaan lisää lakisääteisistä palveluista.

Mika Koivisto, valtuustoryhmän pj, Raision Perussuomalaiset

(Julkaistu Rannikkoseudussa 31.10.2014)

---------

Tilastotietoa viime vuosilta.

Nuo tilastossa olevat luvut ovat ihmetystä herättäviä. Kaarina siis ottanut viime vuonna 10 maahanmuuttajaa ja Naantali 0 (nolla). Molemmissa kunnissa verokertymä/asukas on huomattavasti Raisiota korkeampi ja toimeentulomenoissa Raisio on aivan omaa luokkaansa eli Varsinais-Suomen ja maan kärkeä. Tämä yhtälö ei toimi ja tuollainen toiminta vie meidät perikatoon.

Perussuomalaisten arvio maahanmuuton kustannuksista

Tiistai 28.10.2014 - Mika Koivisto

Maahanmuuton kustannukset ovat taas esillä, kun perussuomalaisten Matti Putkonen arvioi maahanmuuton kustannusten olevan noin 1-1,5 miljardia euroa vuodessa. Työ- ja elinkeinoministeriö ja maahanmuuttovirasto taas väittävät summan olevan noin 203 miljoonaa euroa vuodessa.

203 miljoonaa euroa kuulostaa aika pieneltä määrältä, jos sitä verrataan Turun vuosien 2008 ja 2009 kustannuksiin maahanmuutosta. Tuolloin kustannuksiksi saatiin laskettua noin 37 miljoonaa euroa vuodessa 12488:lla henkilöllä (2009).

Hieman tuntuu siltä, että työ- ja elinkeinoministeriö sekä maahanmuuttovirasto puhuvat nimenomaan maahanmuutosta aiheutuvista kustannuksista eli toiminnan kustannuksista, mitä ovat mm. asioiden parissa työskentelevien virkamiesten palkat yms. Tämän lisäksi tulevat sitten kustannukset varsinaisesta maahanmuutosta eli toimeentulotuet, tulkit, asuminen, terveydenhuolto jne ja näitä ei kustannuksissa ole otettu huomioon.

Maahanmuuton kustannukset ovat lisäksi kumulatiivisia eli kustannukset vain kasvavat vuosi vuodelta korkoa korolle periaatteella. Tämän takia kunnissa pitäisi olla erityisen varovainen sijoittaessa maahanmuuttajia suuria määriä muutaman vuoden korvausten toivossa. Korvauksia pakolaisista ja turvapaikanhakijoista maksetaan 3-4 vuotta. Valtion korvaa toimeentulotuen, tulkkipalveluiden, sosiaali- ja terveydenhuollon ja lastensuojelun kustannukset.
Näiden lisäksi tulee kustannuksia, joita ei suoraan tilastoida minnekään ja myöskin niiden selvittäminen tuntuu olevan täysin ylivoimaista ellei jopa mahdotonta. Näitä kustannuksia ei valtiolta voida periä, vaan ne jäävät kuntien maksettaviksi.

Tällaisia piilokustannuksia kertyy vaikkapa kuntien tarjoamista palveluista, mitä kunnat tarjoavat kaikille kuntalaisille. Mutta tässäkin piilee vielä pieni lisä normaaliin eli maahanmuuttajaväestön palveluissa henkilömitoitus on arviolta 1,5-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Olen tällaisesta nähnyt esimerkkejä ja välillä tuntuu, että edes tuo 1,5-kertainen määrä ei riitä.

Kunnissa näyttää myös unohtuvan kuntakorvausten alkuperä. Rahat eivät ilmesty valtion budjettiin taikasauvan heilautuksella, vaan nuo varat kerätään ylikireällä verotuksella kansalaisilta. Sitten ne jaetaan armollisesti takaisin kunnille vähennettynä byrokratian pyörittämiseen tarvittavilla kustannuksilla. Ja kun kolme - neljä vuotta on kulunut, jäävät kustannukset täysimääräisinä kuntien rasitteeksi. Ja nämä kustannukset ovat sellaisia, joita ei kovin helposti saada vähenemään eli ne kasaantuvat vain vuosi vuodelta suuremmiksi.

Turussa ja Raisiossa on suhteessa eniten maahanmuuttajia Varsinais-Suomessa. Samoin kumpikin kaupunki on kamppaillut taloudellisten ongelmien parissa jo jokusen vuoden. Väkisinkin tulee mieleen jonkinlainen korrelaatio joidenkin asioiden suhteen. Ja kun yrittää puhua tai esittää tilanteen jäädyttämistä edes siksi aikaa, kunnes taloudellinen tilanne on parempi, niin kaikki esitykset menevät kuin kuuroille korville. Virkamiehillä on ilmeisesti tahtotila jatkaa tätä ei-lakisääteistä toimintaa muiden palveluiden kustannuksella. Näyttää siltä, että tämä maahanmuuttoasia on raisiolaisten virkamiesten suojeluksessa ja siitä ei tulla vähentämään senttiäkään, vaikka talous on ruvella.

Tulen puuttumaan asiaan edelleen ja seuraan vastaanotettavien määrän kehittymistä. 25.11.2013 sovittiin kaupunginhallituksessa, että Raisioon sijoitetaan 25 henkilöä kolmen vuoden aikana, 5-10 henkilöä vuodessa. Jo nyt näyttää siltä, että rajat paukkuvat ennen ensimmäisen vuoden loppua.

Päätös tehtiin, koska kustannuksia haluttiin hillitä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Jos nyt tulkitaan lukuja mahdollisimman alhaisiksi, niin miksi sitten teimme päätöksen määrän rajoittamisesta? Kustannukset syntyvät määrän mukaan, eivät toiveiden ja tulkintojen perusteella.

Virkamiehet tulkitsevat asioita omalla tavallaan ja siinä ei näytä paljoa luottamushenkilöiden päätökset painavan. Ehkä näitä asioita puidaan sitten ensi vuonna, kun THL julkaisee omat tilastonsa. Sitten vertaillaan virkamiesten omia tulkintoja virallisiin lukuihin.

Raision Perussuomalaiset jatkavat maahanmuuton kyseenalaistamista

Keskiviikko 10.9.2014 - Mika Koivisto

Rannikkoseudussa (9.9.2014) julkaistussa jutussa oli muutama kommentti Raision Perussuomalaisten valtuutetuilta. Ajattelin korjata yhden asian kirjoituksessa, mikä muuten voidaan tulkita perussuomalaisten valtuustoryhmän viralliseksi kannaksi. Jutussa oli kommentti, jossa mainittiin maahanmuuttoasioiden olleen valtuustokaudella paljon esillä ja arvelu siitä, että ehkä rauhoittuisimme ko. asian suhteen. Maahanmuuttoasiat eivät myöskään ole mikään kovin vähäpätöinen asia, koska niiden vaikutukset sosiaali- ja terveyspuoleen ovat helposti muutamia miljoonia per vuosi muista vaikutuksista puhumattakaan.

Asia on tosiaan ollut esillä hallituksessa ja valtuustossa perussuomalaisten aloitteesta tämän valtuuston alusta saakka. Olemme nostaneet maahanmuuton keskusteluun, koska mielestämme myös tuosta asiasta on voitava puhua ja miettiä, että onko kaupungin linja ollut loppuun asti mietitty veronmaksajien kannalta. Emme tule muuttamaan linjaamme asian suhteen ja pidämme asiaa edelleen esillä aina tilaisuuden tullen.

Keskustelu maahanmuutosta tulee jatkumaan edelleen hallituksessa ja valtuustossa, koska asiassa ei ole tapahtunut merkittävää parannusta haluamaamme suuntaan. Viime syksynä kaupunginhallitus käsitteli  Raision ja ELY-keskuksen välistä sopimusta pakolaisten vastaanotosta ja päätökseksi tuli ottaa enintään 25 henkilöä/3 vuotta, 5-10 vuodessa. Ehdotin 1-5 vuodessa ja tuohon määrään olisi tullut laskea pakolaiset, turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämiset. Ehdotukseni ei saanut kannatusta ja asia jäi siltä osin kesken. Eli asia on meidän osalta vielä ns. vaiheessa ja vaatii lisää keskustelua ja toimenpiteitä.

Ongelmana tuossa kaupunginhallituksen päätöksessä on se, että se on liian leväperäinen ja antaa liikaa mahdollisuuksia tulkinnoille. Tämä on nähty viime vuosien toiminnassa koskien maahanmuuttajien sijoittamista kaupunkiin. Virkamiehet (ELY-keskus ja kunta) ovat puhuneet jatkuvasti 10-15 henkilöstä per vuosi mutta tosiasialliset määrät ovat olleet kaksin-kolminkertaisia tuohon määrään nähden. Tämä johtuu siitä, että ei haluta laskea mm. perheenyhdistämisistä johtuvia kuntaan sijoituksia mukaan lukuihin mikä on mielestäni väärä tapa laskea. Kustannuksia tulee kuitenkin sen mukaan, paljonko kunta lopulta ottaa vastaan, eikä sen mukaan miten asiat kirjataan ja selitetään.

Tarkennettakoon vielä, että Raisioon ei ole tullut varsinaisia pakolaisia sitten Balkanin sodan aikojen. Kyse on ollut ennemminkin sosiaaliperäisistä turvapaikanhakijoista. Tänä vuonna Raisioon tulee Syyriasta pakolaisina kaksi perhettä mutta henkilöluvusta ei ole vielä tietoa. Täytyy seurata lukujen kehittymistä ja palata asiaan virkamiesten osalta loppuvuodesta, koska epäilen että emme ole pysyneet tuossa 5-10 henkilön vuosivauhdissa.

Hieman tuota maahanmuuttoasiaa sivuaa myös keskustelu kuntien tehtävistä. Maan hallitus on yrittänyt selvittää mitä kunnille annettuja tehtäviä voitaisiin karsia jotta kuntien taloutta saataisiin hieman paremmalle tolalle. Tuo selvitys ei ole edennyt oikeastaan minnekään ja siitä kyllä kaupunginhallituksessa ja valtuustossa jaksetaan aina mainita. Samalla kuitenkin ”unohdetaan”, että me laitamme jatkuvasti rahaa toimintaan, joka ei ole kunnalle millään tavalla lakisääteistä ja voisimme säästää rahaa lopettamalla ko. toiminnan. Tuo ei-lakisääteinen toiminta on esimerkiksi tässä tapauksessa maahanmuuttajien vastaanottaminen. Sen me voisimme lopettaa Raisiossa toistaiseksi minkään toiminnan siitä kärsimättä.  

Näin mentiin kohti monikulttuurista Varsinais-Suomea vuonna 2007

Maanantai 30.6.2014 - Mika Koivisto

Löytyi aika absurdi tekele vuodelta 2007. Selvitys, ohjelma tai suunnitelma on nimeltään Kohti monikulttuurista Varsinais-Suomea. Tuo on tehty siis vuonna 2007 eli hieman ennen kuin Suomen taloudessa tapahtui kuuluisa "kakka osui tuulettimeen" -ilmiö ja näin siis erittäin optimistisessa taloustilanteessa. Ohjelma aikajana ulottuu vuoteen 2015.
Tekijöinä tietenkin ihmiset, jotka pääasiassa ovat maahanmuutosta toimeentulonsa saavia ja varsin todennäköisesti myös ajatusmaailmaltaan täysin kritiikittömästi humanitaariseen maahanmuuttoon suhtautuvia.
Ohjelmassa tai suunnitelmassa puhutaan paljon työperusteisesta maahanmuutosta ja työvoimareservin hankkimisesta mutta toisaalta korostetaan työvoiman ulkopuolisen humanitaarisen maahanmuuton lisäämistä ja tuon ryhmän palveluiden kehittämistä. Myös kantaväestön asenteiden muokkaaminen on tekstissä mainittu ja kun tarkemmin asiaa miettii, niin tällainen aivopesu on ollut käynnissä jo vuosien ajan.
Varsinais-Suomen maakuntahallitus on hyväksynyt ohjelman 17.9.2007 nimellä "Monikulttuurinen Varsinais-Suomi". Maakuntavaltuustossa ja hallituksessa on jälkeenpäin haaveiltu alueen väestönkasvuksi 75000 henkilöä. Joten suunnitelma tai ohjelma on valmiina ja nyt sitä sitten toteutetaan riippumatta taloudellisesta tilanteesta.
Tässä mielestäni näkyy julkisen sektorin irrallisuus reaalimaailmasta. Tehdään utopistisia ja idealistisia suunnitelmia pienen porukan kesken ja kun kerran on suunnitelma, niin sitähän sitten noudatetaan antamatta minkään realiteetin häiritä tuhtaamista.
En ala tässä käymään ohjelmaa/suunnitelmaa tarkemmin enempää läpi mutta muutaman kohdan laitan täkyksi.
Sivu 66, kuvio 28:"5. Mitä suomalaisille pitäisi opettaa? Miten monikulttuuristetaan suomalainen yhteiskunta?"
Sivu 68 kohdassa 3:"Vuonna 2015 Turun kaupunginvaltuustossa on viisi ja eduskunnassa kaksi maahanmuuttajataustaista edustajaa. Myös TE-keskuksessa on maahanmuuttajataustaisia asiantuntijoita. Yhdistyksille myönnetään säännöllisesti avustusta ja niillä on vaikuttajan rooli ja vakituinen kumppanuus kaupungin tai kunnan ja valtion kanssa. Vuonna 2015 myös suomalaisnationalistiset ääriliikkeet on kitketty."
Sivu 88:"Vuoteen 2015 mennessä maahanmuuttajayhdistyksille annettava julkinen tuki on moninkertaistettu...Maahanmuuttajayhdistysten resurssien kasvattaminen ja uusien yhteistyömuotojen ja palveluiden rahoittaminen on edellyttänyt merkittävää valtion rahoitusta. Aktiivisella ja ennakkoluulottomalla maahanmuuttopolitiikalla Varsinais-Suomesta onkin muodostunut eräänlainen pilottialue, jonka kokemuksia hyödynnetään valtakunnallisia linjauksia tehtäessä."

Yhdessä kohtaa ohjelma on osunut oikeaan - vuonna 2015 Varsinais-Suomen elinkeinoelämän työvoimatarpeet on pitkälti tyydytetty.

Rahat ja palvelut vähenevät (RS 13.6.2014)

Lauantai 14.6.2014 - Mika Koivisto

Mielipidekirjoitukseni Rannikkoseudussa 13.6.

Maanantaina 9.6 Raision valtuustossa käytiin keskustelua maahanmuuton kustannusselvityksestä mutta keskustelu ei pysynyt aiheessa kovinkaan kauan. Allekirjoittanutta syytettiin mm. ihmisten karkoittamisesta pois Raisiosta ja ties mistä. Edelleen korostan, että en ole moisia väittänyt missään ja kritiikkini kohdistuu osaan virka- ja luottamushenkilöitä ja tapaan hoitaa tätä asiaa.

Olen myös yrittänyt lähes rautalangasta vääntää jaettavan rahamäärän ja palveluiden vähenevän sitä enemmän, mitä enemmän asukkaita on niitä jakamassa. Ei näytä menevän jakeluun. Valtuustossa monessa asiakohdassa valiteltiin rahojen loppumista ja kaupungin huonoa taloutta mutta asiayhteyttä ei tahdota nähdä tai ei ymmärretä. Olen aiemmin sanonut, että asiat tulisi ottaa niinkuin ne ovat, eikä niinkuin niiden luullaan tai toivotaan olevan.

Otan myös kantaa sosiaali- ja terveysjohtaja Sandbergin kommenttiin, missä hän kertoi valtion maksavan kaikki toimeentulotuen kulut. Hän jätti osan totuudesta kertomatta. Valtio maksaa kulut vain 3-4 vuoden ajan. Hän jätti myös kertomatta, että asumiskulut maksaa Raisio. Samoin kaupunki maksaa kustannuksia henkilökunnan palkoissa ja esimerkiksi juuri nämä palkat ovat osa piilokustannuksia, joista olen puhunut.

Jos ja kun Raisiossa jatketaan samalla tiellä kuin tähänkin saakka, niin seurauksena ovat palvelutason lasku, taksojen ja verojen korotukset, lomautukset ja myös irtisanomiset. Valtionosuuksiin on tulevaisuudessa tulossa muutoksia ja tällä hetkellä näyttää siltä, että Raisonkin osuudet ovat pienenemässä. Jos valtiolla menee edelleen huonosti, niin kuinka kauan Sandberg veikkaa valtion maksavan kunnille edes nykyisen tasoisia korvauksia? Onko tämä ainoa asia, mistä ei leikata missään tapauksessa?

Minut on valittu luottamushenkilöksi hoitamaan kovaa vauhtia velkaantuvan kaupungin asioita raisiolaisten parhaaksi, ei käyttämään hupenevia rahallisia resurssejamme epämääräisiin maailmanparannushankkeisiin. 

Mika Koivisto, Raision perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

-----------------

Vastine edelliseen kirjoitukseeni:

Mika Koivisto, Raision perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja