Raision Perussuomalaiset jatkavat maahanmuuton kyseenalaistamista

Rannikkoseudussa (9.9.2014) julkaistussa jutussa oli muutama kommentti Raision Perussuomalaisten valtuutetuilta. Ajattelin korjata yhden asian kirjoituksessa, mikä muuten voidaan tulkita perussuomalaisten valtuustoryhmän viralliseksi kannaksi. Jutussa oli kommentti, jossa mainittiin maahanmuuttoasioiden olleen valtuustokaudella paljon esillä ja arvelu siitä, että ehkä rauhoittuisimme ko. asian suhteen. Maahanmuuttoasiat eivät myöskään ole mikään kovin vähäpätöinen asia, koska niiden vaikutukset sosiaali- ja terveyspuoleen ovat helposti muutamia miljoonia per vuosi muista vaikutuksista puhumattakaan.

Asia on tosiaan ollut esillä hallituksessa ja valtuustossa perussuomalaisten aloitteesta tämän valtuuston alusta saakka. Olemme nostaneet maahanmuuton keskusteluun, koska mielestämme myös tuosta asiasta on voitava puhua ja miettiä, että onko kaupungin linja ollut loppuun asti mietitty veronmaksajien kannalta. Emme tule muuttamaan linjaamme asian suhteen ja pidämme asiaa edelleen esillä aina tilaisuuden tullen.

Keskustelu maahanmuutosta tulee jatkumaan edelleen hallituksessa ja valtuustossa, koska asiassa ei ole tapahtunut merkittävää parannusta haluamaamme suuntaan. Viime syksynä kaupunginhallitus käsitteli  Raision ja ELY-keskuksen välistä sopimusta pakolaisten vastaanotosta ja päätökseksi tuli ottaa enintään 25 henkilöä/3 vuotta, 5-10 vuodessa. Ehdotin 1-5 vuodessa ja tuohon määrään olisi tullut laskea pakolaiset, turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämiset. Ehdotukseni ei saanut kannatusta ja asia jäi siltä osin kesken. Eli asia on meidän osalta vielä ns. vaiheessa ja vaatii lisää keskustelua ja toimenpiteitä.

Ongelmana tuossa kaupunginhallituksen päätöksessä on se, että se on liian leväperäinen ja antaa liikaa mahdollisuuksia tulkinnoille. Tämä on nähty viime vuosien toiminnassa koskien maahanmuuttajien sijoittamista kaupunkiin. Virkamiehet (ELY-keskus ja kunta) ovat puhuneet jatkuvasti 10-15 henkilöstä per vuosi mutta tosiasialliset määrät ovat olleet kaksin-kolminkertaisia tuohon määrään nähden. Tämä johtuu siitä, että ei haluta laskea mm. perheenyhdistämisistä johtuvia kuntaan sijoituksia mukaan lukuihin mikä on mielestäni väärä tapa laskea. Kustannuksia tulee kuitenkin sen mukaan, paljonko kunta lopulta ottaa vastaan, eikä sen mukaan miten asiat kirjataan ja selitetään.

Tarkennettakoon vielä, että Raisioon ei ole tullut varsinaisia pakolaisia sitten Balkanin sodan aikojen. Kyse on ollut ennemminkin sosiaaliperäisistä turvapaikanhakijoista. Tänä vuonna Raisioon tulee Syyriasta pakolaisina kaksi perhettä mutta henkilöluvusta ei ole vielä tietoa. Täytyy seurata lukujen kehittymistä ja palata asiaan virkamiesten osalta loppuvuodesta, koska epäilen että emme ole pysyneet tuossa 5-10 henkilön vuosivauhdissa.

Hieman tuota maahanmuuttoasiaa sivuaa myös keskustelu kuntien tehtävistä. Maan hallitus on yrittänyt selvittää mitä kunnille annettuja tehtäviä voitaisiin karsia jotta kuntien taloutta saataisiin hieman paremmalle tolalle. Tuo selvitys ei ole edennyt oikeastaan minnekään ja siitä kyllä kaupunginhallituksessa ja valtuustossa jaksetaan aina mainita. Samalla kuitenkin ”unohdetaan”, että me laitamme jatkuvasti rahaa toimintaan, joka ei ole kunnalle millään tavalla lakisääteistä ja voisimme säästää rahaa lopettamalla ko. toiminnan. Tuo ei-lakisääteinen toiminta on esimerkiksi tässä tapauksessa maahanmuuttajien vastaanottaminen. Sen me voisimme lopettaa Raisiossa toistaiseksi minkään toiminnan siitä kärsimättä.