Raision palvelujen leikkausten syistä

Taas ollaan varsinaisen äärellä eli miten leikata menoja heikentämättä kuitenkaan palveluja niitä eniten tarvitsevilta. Ei taida onnistua.

Raision krooninen budjettivaje jatkuu edelleen ja nyt vaihteeksi entistä pahempana. Jostain olisi löydyttävä noin 5 miljoonaa euroa, jotta vältettäisiin ns. syömävelka. Käytännössä tuollainen vaje tarkoittaa leikkauksia joka sektorilta ja ainakin työntekijöiden lomautuksia.

Vaihtoehtona on tietenkin tuo iänikuinen verojen korottaminen, mikä tuntuukin olevan joka kerta varsinainen kuningasidea – kun ei muuta viitsitä tai osata tehdä, niin korotetaan sitten veroja. Ei tuollaista päätöksentekoa varten tarvitsisi olla päättäjiä ollenkaan. Voitaisiin tehdä yksinkertainen ehtolause budjettiin ja pseudokielellä se menisi jotenkin näin: jos (tulot < menot) {korota veroja}.

Veroja pitäisi korottaa noin 1,25 prosenttiyksikköä tuon viiden miljoonan euron kaapimiseksi kasaan. Tällöin Raision veroprosentti nousisi jo 21:een prosenttiin ja tuskin tuokaan vielä riittäisi kuin hetkeksi. Tuollaisella äyrillä olisimme seudulla selkeästi kovimpia verottajia korkean kiinteistöveron kanssa. Mikä mahtaisi sitten olla se vetovoimatekijä Raisiossa, millä houkuttelisimme uusia nettomaksajia kuntaan?

Verotulot ovat kasvaneet vuosittain mutta tuo kasvu ei tunnu riittävän.
Verotulot 2012: 87 Me, 2013: 89,6 Me, 2014: 98,6 Me, 2015: 98,6 Me.

Ongelma onkin siinä, että menot kasvavat jatkuvasti enemmän kuin tulot. Osa menojen kasvusta johtuu yleisestä inflaatiosta eli hintojen noususta ja osa taas on itseaiheutettua.

Esimerkki itseaiheutetusta menojen kasvusta on Raision harjoittama sosiaaliperäinen/humanitaarinen maahanmuutto. Olen yrittänyt puuttua asiaan valtuustokauden alusta saakka ja saada tilanteeseen jotain järkeä, mutta suurta muutosta en ole pystynyt saamaan aikaan. Kaupunginhallitus teki tänä vuonna joitain pieniä rajoituksia ely-keskuksen kanssa solmittuun sopimukseen, mutta jostain syystä ei vielä uskallettu tehdä päätöksiä kuntalaisten etu mielessä.

Kun maahanmuuttoon liittyviä asioita ja menoja selvitettiin, huomasin liitteiden joukossa laskelman, jossa todettiin 2012-2014 vastaanotettujen tuottavan valtiolta laskennallisia korvauksia noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Nuo laskennalliset korvaukset eivät riitä kattamaan kustannuksia, vaikka virkamiehet Raisiossa mitä väittäisivät. Kuntaliitto on todennut laskennallisten korvausten olevan noin puolet todellisista kustannuksista.

Noin 1,2 miljoonaa euroa maksetaan siis niistä henkilöistä, jotka ovat ns. kolmevuotisessa putkessa korvausten osalta. Kunta saa turvapaikanhakijasta laskennallisia korvauksia kolmen vuoden ajan. Jos tuo n. 1,2 miljoonaa jaetaan kolmeen osaan, niin saadaan noin 400 000 euroa. Vähintään tuon 400 000 euron verran tippuu valtion maksamat laskennalliset korvaukset vuodessa. Tuohan tarkoittaa sitä, että tuo 400 000 euroa pitää leikata jostain muualta, jos verotulot eivät kasva erittäin kovaa tahtia. Näin on jatkunut jo vuosia ja tulee jatkumaan. Kustannukset ovat kumulatiivisia eli ne ovat mukana aina seuraavan vuoden menoissa.

Raisio on vastaanottanut jo melkein vuosikymmenen ajan suhteessa paljon maahanmuuttajia. Aluksi kokonaismäärä oli pieni ja talouskasvu, tai ainakin verotulojen kasvu, peitti toiminnasta seuraavan taloudellisen ongelman. Nyt kun verotulot eivät kasva tarpeeksi, ongelma alkaa näkyä aivan selvästi, mutta aiemmille virheille ei ole enää oikeastaan mitään tehtävissä.
Mutta virheistä pitäisi oppia ja tehdä asialle jotain. Otan taas asian esiin vaikkapa talousarvioneuvotteluissa ja yritän edelleen saada muut/loput ymmärtämään toiminnan vaikutuksen kunnan talouteen. Raisio on tehnyt jo osansa maailmanparannuksesta ja nyt on muiden kuntien vuoro.

Tulevat kuntavaalit ovat vaikuttamisen paikka tässäkin asiassa. Kannattaa miettiä henkilöä tai puoluetta, mitä äänestää. Jotkut eivät ole tälle asialle tekemässä mitään muuta kuin edelleen laajentamassa toimintaa.