Näin mentiin kohti monikulttuurista Varsinais-Suomea vuonna 2007

Maanantai 30.6.2014 - Mika Koivisto

Löytyi aika absurdi tekele vuodelta 2007. Selvitys, ohjelma tai suunnitelma on nimeltään Kohti monikulttuurista Varsinais-Suomea. Tuo on tehty siis vuonna 2007 eli hieman ennen kuin Suomen taloudessa tapahtui kuuluisa "kakka osui tuulettimeen" -ilmiö ja näin siis erittäin optimistisessa taloustilanteessa. Ohjelma aikajana ulottuu vuoteen 2015.
Tekijöinä tietenkin ihmiset, jotka pääasiassa ovat maahanmuutosta toimeentulonsa saavia ja varsin todennäköisesti myös ajatusmaailmaltaan täysin kritiikittömästi humanitaariseen maahanmuuttoon suhtautuvia.
Ohjelmassa tai suunnitelmassa puhutaan paljon työperusteisesta maahanmuutosta ja työvoimareservin hankkimisesta mutta toisaalta korostetaan työvoiman ulkopuolisen humanitaarisen maahanmuuton lisäämistä ja tuon ryhmän palveluiden kehittämistä. Myös kantaväestön asenteiden muokkaaminen on tekstissä mainittu ja kun tarkemmin asiaa miettii, niin tällainen aivopesu on ollut käynnissä jo vuosien ajan.
Varsinais-Suomen maakuntahallitus on hyväksynyt ohjelman 17.9.2007 nimellä "Monikulttuurinen Varsinais-Suomi". Maakuntavaltuustossa ja hallituksessa on jälkeenpäin haaveiltu alueen väestönkasvuksi 75000 henkilöä. Joten suunnitelma tai ohjelma on valmiina ja nyt sitä sitten toteutetaan riippumatta taloudellisesta tilanteesta.
Tässä mielestäni näkyy julkisen sektorin irrallisuus reaalimaailmasta. Tehdään utopistisia ja idealistisia suunnitelmia pienen porukan kesken ja kun kerran on suunnitelma, niin sitähän sitten noudatetaan antamatta minkään realiteetin häiritä tuhtaamista.
En ala tässä käymään ohjelmaa/suunnitelmaa tarkemmin enempää läpi mutta muutaman kohdan laitan täkyksi.
Sivu 66, kuvio 28:"5. Mitä suomalaisille pitäisi opettaa? Miten monikulttuuristetaan suomalainen yhteiskunta?"
Sivu 68 kohdassa 3:"Vuonna 2015 Turun kaupunginvaltuustossa on viisi ja eduskunnassa kaksi maahanmuuttajataustaista edustajaa. Myös TE-keskuksessa on maahanmuuttajataustaisia asiantuntijoita. Yhdistyksille myönnetään säännöllisesti avustusta ja niillä on vaikuttajan rooli ja vakituinen kumppanuus kaupungin tai kunnan ja valtion kanssa. Vuonna 2015 myös suomalaisnationalistiset ääriliikkeet on kitketty."
Sivu 88:"Vuoteen 2015 mennessä maahanmuuttajayhdistyksille annettava julkinen tuki on moninkertaistettu...Maahanmuuttajayhdistysten resurssien kasvattaminen ja uusien yhteistyömuotojen ja palveluiden rahoittaminen on edellyttänyt merkittävää valtion rahoitusta. Aktiivisella ja ennakkoluulottomalla maahanmuuttopolitiikalla Varsinais-Suomesta onkin muodostunut eräänlainen pilottialue, jonka kokemuksia hyödynnetään valtakunnallisia linjauksia tehtäessä."

Yhdessä kohtaa ohjelma on osunut oikeaan - vuonna 2015 Varsinais-Suomen elinkeinoelämän työvoimatarpeet on pitkälti tyydytetty.

Kuntaliitosselvitystä taas

Keskiviikko 30.4.2014 - Mika Koivisto

Eilen olin kuuntelemassa taas yhtä selvitystä nykyisestä kuntaliitostilanteesta. Selvitys oli sisällöltään samankaltainen kuin aiemmatkin - huonosti menee kaikilla mutta jos yhdistyttäisiin, niin sitten menisi vähemmän huonosti. Huonosti siis kuitenkin.

Tällä hetkellä minulla ei ole aineistoa käytettävissä tuosta selvityksestä mutta jos muistan oikein, niin tällä alueella on työllisten ihmisten nettolisäys väestössä n. 140 henkilöä vuosina 2007-2011. Samaan aikaan Uudellamaalla nettolisäys oli noin 25000 henkilöä.
Alla 17.9.2014 lisätty taulukko.

Ei siis hyvältä näytä. Se ei kyllä minulle selvinnyt, että miten kuntien yhdistäminen parantaisi tuota kehitystä. Taustalla kai on kuitenkin maan pääkaupunkikeskeisyys ja yritysten halu sijoittua Helsinkiin tai lähiympäristöön.

Mistä se sitten johtuu, että yritykset sijoittuvat pääkaupunkiseudulle, eivätkä esimerkiksi Turun seudulle, missä on kuitenkin edullisemmat tontit, vuokrat, työvoimaa...? Tällä seudulla on kuitenkin kaupunkeja, jotka ovat sijoittuneet aivan kärkeen yritysmyönteisyyskyselyissä vuodesta toiseen, linkki. Kaarina ja Raisio sijoittuivat kyselyssä kärkeen ja Lieto oli neljäs. Turulla sijoitus oli monta pykälää huonompi eli 37. Tässä ei ole nyt tarkoitus mollata Turkua mutta tällainen kuva on meillä kunnissakin eli dynamiikka ei tule ensimmäisenä mieleen sana-assosiaatiossa. 

Tilaisuudessa muutamaan kertaan mainittiin, että jos Turulla ei mene hyvin, ei mene kyllä hyvin sitten muillakaan kunnilla tällä seudulla. Tämä on aivan totta ja asialle pitää todellakin yrittää tehdä jotain. Turun pitää toden teolla panostaa siihen, että yritykset haluavat sijoittua seudulle. Ja varmasti Turussa on nykyään tämänsuuntaisia toimia jo tehty jonkin aikaa tai sitten siellä ollaan todella pihalla ellei näin ole tehty.

Mielestäni tässä on taustalla myös valtiovallan suhtautuminen Varsinais-Suomeen. Muistaakseni Turkuun on yritetty tai ainakin yritettiin saada teknillistä korkeakoulua. Teknilliset korkeakoulut näyttävät olleen seudulle jonkinlainen kehityksen moottori mutta tällaista ei siis ole Turun seudulle suotu. Samoin Varsinais-Suomi on näyttänyt jäävän todella paljon jälkeen liikenneyhteyksiä kehitettäessä. Tie Helsinkiin oli vuosikymmeniä pelkkä pahainen valtatie. Samanlaiset pahaiset polut ovat tällä hetkellä Turusta Tampereelle ja Poriin. Kyllä se vaan niin on, että tiet ovat valtakunnan verisuonisto ja ne tuottavat ja kuljettavat taloudellista toimeliaisuutta.

Miksi näin on päässyt käymään? Onko hallitustasolla aina ajateltu että siellä menee niin hyvin, että kyllä ne pärjää jotenkin. Vai onko maakunnan edunvalvonta pettänyt pahemman kerran? Olen saanut sen käsityksen, että Ilkka Kanerva ainakin on oman leiviskänsä hoitanut edunvalvonnassa menneinä vuosina. Kanervasta voidaan olla montaa mieltä, mutta minun mielestäni tärkeintä on se, miten hän valvoo varsinais-suomalaisten etuja. Kaikki muu on irrelevanttia.

Tällaista toimintaa tarvitaan enemmänkin, jotta saisimme Varsinais-Suomen kunnolla nousuun. Nyt ainakin on 8-tien rakentaminen alkanut, joten meillä on toivoa paremmasta. Toivottavasti edustajamme tältä seudulta löytävät yhteisen sävelen ja saavat muutosta aikaan.

Liitostilanteesta sen verran, että tällä hetkellä näyttää ettei pakkoliitoksia tule. Sote-selvitys saattaa sitten taas muuttaa tilannetta.

Olisi pitänyt olla valmistautuneempi tilaisuuteen ja muistaa kysyä pari kysymystä selvittäjiltä.

Dude, missä säästöt? Mitkä ovat kustannukset siitä, kun kaikki Turkuun liitettävät kunnat muuttuvat kaksikielisiksi?
Nyt laskettiin vain yhteenlaskuja kuntien talouksista muutaman vuoden tilastojen perusteella mutta ei kai tämä pelkkää summaamista voi olla? Edelleen jäi epäselväksi ne selkeät edut, mitä näistä liitoksista syntyisi.

Edit. Liitteessä kuntaliitosselvittäjiltä saatu taulukko työllisten nettolisäyksestä 2007-2011.

Varsinais-Suomen maakuntastrategia ja kasvusopimus

Torstai 23.1.2014 - Mika Koivisto

Tutustuin valtion ja Turun kaupunkiseudun väliseen kasvusopimukseen 2013-2015 ja maakuntastrategiaan. Molemmissa kovasti tuputettiin monikulttuurisuutta ja työperäistä maahanmuuttoa. Vaikutukset oli vielä oikein kahdella plus-merkillä (++) varustettu. Pitäisi näemmä panostaa näiden työperäisten kotouttamiseen ja auttaa työpaikkojen ja koulutuksen hankkimisessa. Eipä siinä mitään, ihan hyviä tavoitteita, mutta ymmärrän työperäisen muuton hieman toisin.

Tavoitteina tai strategisina painopisteinä kohdassa: Rakennetaan uusi hyvinvointiekosysteemi palvelutuotannon kansalliseksi pilotiksi; painopisteinä innovatiiviset hankinnat ja työperäinen maahanmuutto.
Leipäteksti on sitten ihan yhtä konkreettista kuin tuo edellinen virke/väliotsikkokin. Lainaan tähän kohdan työperäisen maahanmuuton edistäminen: "Viranomaistoimijat sekä elinkeinoelämä sopivat alueellisista toimenpiteistä, joilla edistetään maahanmuuttajien osaamispääoman hyödyntämistä työmarkkinoilla. Valtion kanssa neuvotellaan rahoituksen suuntaamisesta vaikuttaviin kotouttamistoimenpiteisiin ja työllistymisen tukemiseen huomioiden maahanmuuton laaja kirjo. Kansainväliset opiskelijat sekä työperäiset maahanmuuttajat sitoutetaan Turun seudulle kehittämällä uusia toimintatapoja yhdistää yksilön sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi. Lisäksi elinkeinoelämän ja viranomaistoimijoiden sekä kolmannen sektorin monikulttuurisuusosaamista kasvatetaan koulutuksen ja asennekasvatuksen keinoin sekä luomalla monikulttuurisuutta vahvistavia rekrytointikäytänteitä."

Voi olla ettei tällainen perusinsinööri ymmärrä kaikkia suuria ajatuskuvioita tällaisten lauseiden takana mutta kyllä tuo nyt aika korkealentoiselta tekstiltä tuntuu, kun sitä tarkemmin lukee.

Mitä tarkoitetaan alueellisilla toimenpiteillä ja mitä sitten ovat nuo maahanmuuttajien osaamispääomat? Jos kenellä tahansa maahanmuuttajalla on jotain osaamista, mitä yritys tarvitsee, niin ei kai siihen tarvita viranomaisia väliin sotkemaan asioita. Ihmettelen myös mitä tarkoittaa vaikuttavat kotouttamistoimenpiteet? Kyllä siinä kotoutuu ja sopeutuu aivan tarpeeksi, kun käy töissä ja yrittää käyttäytyä, kuten täällä pohjolassa on tapana. Ja ei kai töihin tuleville ihmisille tarvita mitään työllistymisen tukemista - työpaikkahan on mielestäni silloin valmiina. Vai tarkoittaako termi työperäinen jotain mahdollisesti joskus tulevaisuudessa työtä tekevää reserviä?
Samoin tuo sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin yhdistäminen kuulostaa hieman oudolta töihin tulevien ihmisten ollessa kyseessä. Taloudellinen hyvinvointi pitäisi kai olla turvattu palkanmaksun myötä ja sosiaalinen hyvinvointi kai liittyy myös hieman samaan asiaan. Loppuosa asennekasvatuksineen ja monikulttuurisine rekrytointikäytäntöineen kuulostaa taas aivan siltä itteltään.


Varsinais-Suomen maakuntastrategian luonnoksessa on lisää maahanmuutosta.

Paljon on mainintoja suvaitsevaisuudesta, mikä ilmeisesti näissä yhteyksissä tarkoittaa kaiken nielemistä pureksimatta ja kyseenalaistamatta.
Nykytilanteesta mainitaan, että asukasluku on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmeninä, keskimäärin noin 2000 asukkaan vuosivauhdilla. Mainitaan muunkielisten kasvun osuuden kiihtyvästä kasvuvauhdista viime vuosina, ja suurin osa maakunnan väestönkasvusta selittyykin juuri maahanmuutolla. Varsinais-Suomi onkin kyseenalaisella toisella sijalla, kun laitetaan järjestykseen Suomen monikulttuurisimpia maakuntia.
Luonnoksessa kerrotaan väestönmuutoksen trendin olevan kasvava muuttovoitto ulkomailta samalla kun muuttovoitto muualta Suomesta on vähentynyt. Ja paperin mukaan ei ole syytä olettaa, että tässä kehityksessä tapahtuisi merkittäviä muutoksia. Ei varmasti olekaan syytä olettaa. Ei mitään pitäisi olettaa. Pitäisi tehdä jotain, että taloudelliset kustannukset ja sosiaaliset ongelmat eivät räjähtäisi käsiin. Vai kuinka kauan esimerkiksi Turun kaupungin talous kestää noin 1500 maahanmuuttajan lisäyksen vuodessa?
Tuo väestönkasvu on muuten Raisiossakin ollut käytännössä pelkästään ulkomaalaisten varassa vuodesta 2007 asti ja sama tilanne siis näyttää olevan koko Varsinais-Suomessa.
Väestöskenaariossa ennustetaan Varsinais-Suomessa olevan 2035 noin 46000 asukasta enemmän ja tuolloin 85 prosenttia väestönkasvusta tulisi maahanmuutosta. Jos tulijat ovat tuolloin edelleen lähes luku- ja kirjoitustaidottomia ilman minkäänlaista ammatillista osaamista, niin jokainen voi arvata, että ei tuosta pelkkää riemua ja juhlaa seuraa.
Samalla strategiassa mietitään kolmen eri työllisyysskenaarion vaikutuksia. Kaikissa kolmessa työttömyysaste on arvioitu alle kuuteen prosenttiin (6 %). Toivoa on laitettu siihen, että väestöä vanhenee ja jää eläkkeelle enemmän kuin työmarkkinoille tulee ja siten työvoimaa tarvitaan lisää.
Kaikissa skenaarioissa uusia työpaikkoja pitäisi saada tuhansia-kymmeniätuhansia vuoteen 2035 mennessä ja työssäkäyntialuekin on laajennettu jo Uudellemaalle saakka. Aikamoisia tavoitteita ETLA:n tutkimuksen varjossa. Tutkimuksessahan arvioitiin kolmasosan työpaikoista katoavan tietotekniikan korvatessa työntekijät.

Monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta on siis tiedossa viranomaistahoilta samaan vanhaan tahtiin. Vähän vaikeaa on estää tuollaista vyöryä kunnasta käsin. Muutoksen täytyy tapahtua valtion maahanmuuttopolitiikassa ja maakunnan arvioissa. En tiedä kumpi noista on asetettu ensin, valtion holtiton maahanmuuton lisäys vai maakunnan yltiöoptimistiset skenaariot. Voihan olla että täällä Varsinais-Suomessa on maalailtu taivaanrantaa leveällä pensselillä ja toiset vastaavanlaiset ovat ottaneet toiveet tosissaan ja lopputulos on sitten mitä on. Toisaalta maakunnan edustajat ja virkamiehet ovat yleensä valtion leivissä, joten kai tuo kuitenkin menee niin, että maan hallitus tekee mitä tekee ja maakuntien ohjelmat sitten yritetään sorvata sopimaan yhteen noiden tekojen kanssa.

Summa summarum. Visioita täytyy olla ja on uskottava optimistisesti tulevaisuuteen mutta pitäisi myös ottaa huomioon nykyinen tilanne ja tulokset työperäisestä maahanmuutosta. Kestääkö Varsinais-Suomen talous enää enempää tällaista työperäistä maahanmuuttoa?
Välillä olisi syytä seurata tilannetta hetken aikaa ja seurata miten työllisyys kehittyy, eikä yltiöpäisesti ajaa agendaa faktoista välittämättä. Parempi katsoa kuin katua.

Esityslista ja liitteet löytyvät täältä. Esityslistahakuun Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) ja kokous 27.1.2014.