Maahanmuuttosopimuksen käsittelystä

Kaupunginhallituksen kokous oli aika mielenkiintoinen johtuen juurikin tuosta maahanmuuttoasiasta eli vastaanottomäärien päättämisestä. Puheenvuoroja oli taas pyydetty runsaasti ja tästä seuraakin yleensä pieniä ongelmia ainakin allekirjoitteneelle, kun pitäisi pystyä vastaamaan tai kommentoimaan useamman puhujan sanomisia oman vuoron sattuessa kohdalle ja sitten vielä yrittää lisätä omia asioita samaan kommenttiin.

Kokouksen aikana ei tullut oikeastaan uutta asiaa muuta kuin yhden vuoden lukujen osalta (2013). Kaikki muu on ainakin minulle tuttua huttua ja odottaisinkin vastapuolelta jo hiukan enemmän haastetta ja yritystä. Toisaalta heille riittää se, että suurin osa nielee selitykset ja antaa menon jatkua entisenlaisena. Ja entisenlaisena toiminta jatkuukin niin kauan kunnes Raisiossakin poliitikot uskaltavat kysyä ja kyseenalaistaa nykyisen toiminnan mielekkyyden ja kustannukset. Edistystä tällä saralla on kyllä tapahtunut viime keväästä mutta vieläkin aihe tuntuu olevan osalle liian arka ja pelätään leimautumista.

Paikalla olleen asiantuntijan selvitykset luvuista olivat mielestäni sekavia ja Raision kaupungin virkamiehillä ei ole ollut edes sen vertaa esittää tilastoja.

Itse käytän omien juttujeni pohjana THL:n Sotkanetistä saatavia lukuja. THL saa esimerkiksi juuri tuon vastaanotetut pakolaiset -luvun Työ -ja elinkeinoministeriöstä, jonka alaisuuteen ELY-keskukset kuuluvat.

Sellainenkin tieto kokouksesta tuli, että Raision väestönkasvun lisäys vuodesta 2007 alkaen on ollut käytännössä ulkomaalaisista johtuvaa. Tämä kyllä näkyy toimeentulotukimenoissa. Toimeentulotuki euroa/asukas on Raisiossa lähes kaksinkertainen Varsinais-Suomeen verrattuna ja noin 40 prosenttia suurempi kuin koko maan keskiarvo.

Tätäkin ihmeteltiin hyvinvointikertomusta käsitellessä, että jostain syystä Raisiossa on sosiaali- ja terveystoimen menot lähteneet kasvuun vuonna 2007. Oli siinä vaiheessa kokousta kai jo unohtunut edellisen asian käsittelyn yhteydessä mainittu väestönkasvu.

Kokouksen aikana kaupunginjohtaja muutti pohjaesitystä siten, että nyt olisi tarkoitus ottaa vastaan 25 henkilöä kolmen vuoden aikana. Esitykseen ei kirjattu erikseen mainintaa siitä, että luvuissa pitäisi ottaa huomioon esim. perheenyhdistämisten johdosta kuntaan sijoitettavat maahanmuuttajat. Tämä asia täytyy yrittää muuttaa valtuustossa, koska jo nyt Raisioon on ollut tapana sijoittaa alaikäisiä maahanmuuttajia ja sen takia määrät ovat olleet paljon suurempia kuin on sovittu. Tämä johtuu siis perheenyhdistämisistä.

Tuo 25 per kolme vuotta ei oikeastaan eroa millään lailla nykyisestä käytännöstä. Tällä hetkellä Raision johtava sosiaalityöntekijä on jatkuvasti esittänyt, että Raisioon on otettu vain 10-15 henkilöä vuodessa. Todelliset luvut ovat olleet paljon suurempia.

Eli jos käytämme uutta 5-10 henkilö vuodessa tavoitetta mutta käytäntö jatkuu samana, niin todelliset määrät tulevat olemaan luultavasti 20-30 henkilöä vuodessa. Ja päälle lisäksi ns. itsenäisesti muuttavat.

Näistä luvuista on tarkemmin kerrottu toisessa jutussa, joka ilmestyy tämän kirjoituksen jälkeen.

Muutama kommentti vielä keskusteluun ja sen tasoon liittyen.

Olen lähettänyt keräämiäni tilastoja ja havaintoja muille kaupunginhallituksen jäsenille ja kokoukseen kutsutuille, koska mielestäni on parempi, että asianosaiset voivat etukäteen tutustua kommentteihin ja vastata niihin mahdollisimman hyvin valmistautuneina. Pelaan siis avoimin kortein, koska minulla ei ole asian suhteen mitään salattavaa. Jos lukisin pelkästään kokouksen aikana monisivuisen paperin lukemattomine lukuineen, niin ei siitä kenellekään jäisi kunnolla mitään mieleen.

No, tätäkin tapaa vasemmiston Lehtonen kritisoi ja kertoi, että ei halua saada tällaista postia. Voin kyllä tästä lähin jättää lähettämättäkin, koska selkeästi ainakaan Lehtonen ei tarvitse faktoja päätöksentekonsa tueksi. Onkohan koskaan tarvinnut?

Sitten asiasta.

Kuntalehti:”Maahanmuuton vaikutuksista on pystyttävä käymään avointa keskustelua päättäjien ja kunnan kanta-asukkaiden kesken.”

Keskustelua kyllä käydään mutta kuinka avointa ja järkevää keskustelu sitten on. Lähinnä tuolla kokouksissa kuulee jotain henkilökohtaisia tarinoita siitä miten joku naapuri teki sitä tai tätä jne. Tällainen ei yleensä liity millään tavalla keskustelun kohteena olevaan asiaan ja on täysin epärelevanttia.

Keskustelu aiheesta on kovin tunnepitoista ja asiaan liittyvät kommentit ovat enemmänkin keskustelijoiden subjektiivisia kokemuksia kuin tilastollisia tosiasioita tai muita asiaan liittyviä faktoja. Itse olen maahanmuuttoasiaa seurannut noin kymmenen vuotta ja en aivan noin kevyillä lähtökohdilla lähtisi hallitukseen tai valtuustoon tällaisista asioista keskustelemaan.

Vastapuolella ei tätä ongelmaa ole. Hehän ovat automaattisesti mielessään hyvien puolella pahaa vastaan ja silloin riittää mikä tahansa suunvuoro, kunhan siinä vaikka mainitaan naapurin olleen maahanmuuttaja ja mukava ihminen jne. Ihmettelen kyllä, että mikä on tuollaisen puheenvuoron informaatioarvo, kun puhutaan esimerkiksi vastaanotettujen määrästä ja siitä aiheutuvista kustannuksista ja niiden korvaamisesta.

En myöskään ymmärrä, että miksi minulle tai toisille osanottajille täytyy tuollaisia omia kokemuksia selitellä. Vai onko niin, että jos ei ole mitään asiaa sanottavana, niin sitten lyödään pöytään ns. parempi ihminen -kortti?

Ilmeisesti nämä henkilöt luulevat, että olen tynnyrissä kasvanut ja en ole missään tekemisissä ollut ulkomaalaisten tai ulkomaalaista syntyperää olevien ihmisten kanssa? Voin tässä mainita, että olen kyllä ollut tekemisissä aika monen ulkomaalaisen ja Suomeenkin muuttaneen ulkomaalaisen kanssa elämäni aikana. Tuttujen ja työkavereiden kanssa olen tullut aivan hyvin toimeen ja mielestäni tällainen lässytys voitaisiin jo jättää jonnekin muualle kuin virallisiin kokouksiin.

Kestän myös hyvin sen, että joku väittää kokouksessa minun olevan vaikkapa mielenvikainen. Mielestäni poliittiseen keskusteluun kuuluu kunnon väittelyt ja retoriikka mutta sitten on myös oltava itse valmis ottamaan vastaan höykytystä. En henkilökohtaisesti menisi kenestäkään julkisuudessa käyttämään luonnehdintaa mielenvikainen, jos sattumalta olen eri mieltä käsiteltävänä olevasta asiasta. Mutta voisin käyttää esimerkiksi sanoja suvakki tai hyödyllinen idiootti.