Rannikkoseudussa olleeseen maahanmuuttojuttuun liittyen

Tarkennan ja/tai korjaan muutamia ELY-keskuksen esittämiä lukuja, mitkä mainittiin Rannikkoseudun artikkelissa (RS 26.11). Lähteenä käytän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lukuja. THL:n tilastossa mukana ovat kiintiöpakolaiset ja myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, sekä perheenyhdistämisen kautta saapuneet henkilöt.

Jutussa mainittiin viime vuosina vastaanotetun 30-40 pakolaista Raisioon. Ensinnäkin termi viime vuosina on epätarkka. Se voi tarkoittaa mitä tahansa kahdesta useampaan vuoteen ja samoin on määrän laita. Tarkoittaako tuo määrää per vuosi vai mitä? Toisaalta epätarkkuus voi olla tahallista ja näin hämärretään itse asiaa ja kierretään faktoja eli tilastoja asiasta.

THL:n ilmoittaa vastaanotetut pakolaiset seuraavasti: 2008 28 henkilöä, 2009 22 henkilöä, 2010 19 henkilöä, 2011 46 henkilöä ja 2012 26 henkilöä. Luvuissa ei ole ns. itsenäisesti kuntaan muuttaneita. 2013 vuodelle tähän mennessä on ELY-keskus antanut seuraavat luvut: 13 sijoitettua, 15 perheenyhdistämistapausta ja 15 itsenäisesti muuttanutta eli yhteensä 43 mutta otetaan huomioon vain 28 henkilöä, jotta puhuttaisiin samasta asiasta kuin THL. Voidaan huomata, että jo parin vuoden summa on suurempi kuin 30-40 henkilöä ja myös suurempia kuin 10-15 henkilöä per vuosi. Tuo luku 10-15 kummittelee näköjään muidenkin kuntien keskusteluissa eli taitaa olla ELY-keskuksen Myllymäen Kallen markkinointikikka. Linkki Kaarinan PS:n aloitteeseen, missä samoja lukuja toistellaan.

Varsin kummallista on myös väitteet tilastoinnin erilaisuudesta verrattuna THL:n lukuihin. Vuoteen 2010 saakka ELY-keskuksen ja THL:n tilastot ovat yhteneviä. Vuodesta 2011 alkaen ELY-keskus ilmoittaakin yht'äkkiä paljon pienempiä määriä. THL siis saa lukunsa Työ- ja elinkeinoministeriöstä, jonka alaisuuteen ELY-keskukset kuuluvat. Alinna taulukko luvuista.

Samoin ihmettelen miten nyt osataan kertoa ns. itsenäisesti muuttaneet tälle vuodelle (15 hlö) mutta ei muille vuosille? THL:n tilastoissa ei siis näy itsenäisesti muuttaneita. Tästä herääkin epäilys, että ELY-keskus on hankkinut näille viidelletoista henkilölle asunnon ja sijoittanut heidät kuntaan ohi kunnallisen päätöksenteon. Onkohan tämä sitä 'otatte tai itkette ja otatte' menetelmää?

Raision kaupungin virkamiehillä taas ei tunnu olevan minkäänlaista tietoa ko. luvuista, vaan kaikki kysytään ELY-keskukselta. Tästä tulee vaikutelma, että kaupunki ei pidä asioista kirjaa eikä tunne omia asioitaan. Mahtaako siis edes anoa korvauksia kaikista henkilöistä, joista lain mukaan meille pitäisi maksaa?

Meillä on nyt siis kolme toisistaan poikkeavaa lukusarjaa samaan tietoon. THL:n, ELY-keskuksen ja Raision kaupungin virkamiesten ilmoittamat.

ELY-keskus tarkastelee asiaa ELY-keskuksen näkökulmasta ja yrittää täyttää Työ- ja elinkeinoministeriön heille asettamia tavoitteita maahanmuuttajien kuntiin sijoittamisesta. Tämä lisää painetta huomattavasti kuntien sosiaali- ja terveyspuolelle. Ja täytyy huomioida myös se, että valtio on jatkuvasti leikannut kuntien saamia valtionosuuksia. Miksi me siis suostuisimme tällaiseen, koska pakostahan ei ole kyse?

Minulla on luottamushenkilönä mielestäni vastuu kunnan asukkaista ja näin ollen tarkastelen asiaa taloudellisesta näkökulmasta ja Raision etua ajatellen. Tämä edunvalvonta koskee myös jo Raisiossa asuvia maahanmuuttajia. Nyt pitäisi löperöimmänkin poliitikon ymmärtää taloudellinen tilanne. Lisäämällä menoja sosiaalisektorille joudumme leikkaamaan muilta edunsaajilta palveluja, koska budjetti on nollasummapeliä. Lopputulos on tällä menolla se, että rahat on jatkuvasti loppu ja palveluja leikataan entisestään.

Tosiasia on myös muiden lähikuntien kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon. Tämä näkyy suoraan Raisioon sijoitettavien määrässä ja kustannuksissa, jos mitään ei tehdä. Jostain syystä tämä asia ei mahdu Raision päättäjien ymmärrykseen. Poliitikot eivät täällä uskalla kyseenalaistaa kuntaan sijoittamista ja siitä seuraavia mahdollisia haittoja ja kustannuksia. Aikamoista itsepetosta ja kuulijoiden halveksuntaa sanoa että maahanmuutosta on pelkästään myönteisiä vaikutuksia, vaikka esimerkit muualta ovat päinvastaisia.

Vastuullisuudellakin tätä asiaa on perusteltu mutta lähiseudun maahanmuuttomääriä tarkastellessa voidaan todeta Raision kantaneen vastuuta enemmän kuin muut ja enemmän kuin taloutemme olisi sallinut.

Vaadinkin nyt muilta valtuutetuilta ja luottamushenkilöiltä selkeitä kulujen leikkauskohteita sosiaali- ja terveyspuolelta, jotta saamme talousarvion pitämään. Maahanmuutosta he eivät ole valmiita näillä näkymin leikkaamaan tarpeeksi, vaikka toiminta ei kuulu kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Olen aiemminkin kirjoittanut tämän olevan arvovalintakysymys. Jostain tuo raha leikataan joka tapauksessa.

Esitin 1-5 henkilön vastaanottoa siitä syystä, että jo tuon määrän saattaminen vuodessa osaksi yhteiskuntaa on erittäin haastava tehtävä. Kaupunginjohtajan esitys 25/kolme vuotta on lähes samaa luokkaa kuin nykyinen käytäntö. Nythän on väitetty vuodessa otetun 10-15 henkilöä mutta oikeat lukumäärät ovat moninkertaisia esitettyihin lukuihin verrattuna ja kukaan ei ole lukumäärien perään ennen minua kysellyt.

Lisäksi esityksestä puuttuu valvonta ja se, että miten toimitaan jos vastaanotettujen määrä ylittyy jo ensimmäisenä vuotena.

Taulukko 1. Taulukossa eri vuosien lisäykset henkilömäärinä kuhunkin kategoriaan. Vuodelle 2013 on vain ELY-keskuksen ilmoittama 13+15+15 henkilöä eli yhteensä 43 henkilöä.

Vuosi	Kieli muu kuin suomi, ruotsi, saame	Ulkomaan kansalaiset	THL:n tilasto	ELY:n tilasto kotouttamisohjelmasta	Raision saamat luvut ELY:stä
2007	95	51	15	15	-
2008	83	51	28	28	25
2009	97	74	22	22	17
2010	76	52	19	19	10
2011	85	79	46	37	15
2012	106	51	26	13	12
2013	104		43		13+15+15=43