Rahasta on edelleen kysymys

Perjantai 15.4.2016

Valtakunnan tason, kuin myös kuntatason, politiikkaa ja uutisia seuraamalla käy välillä mielessä, että onko osalla ihmisistä minkäänlaista hahmotuskykyä asioiden suhteesta toisiinsa. Päätöksiä voidaan tehdä yhden asian osalta aivan kuin asia ei liittyisi millään tavalla mihinkään muuhun ja sen jälkeen ihmetellään silmät ja suu O:n muotoisina, kun teoilla onkin seurauksensa.

Raisiossa kaupungin ja ely-keskuksen välinen sopimus maahanmuuttajien sijoittamisesta kuntaan palautettiin uuteen valmisteluun kaupunginhallituksen kokouksessa 11.4. Mielestäni tällainen manööveri oli turha, koska kaupunginjohtaja tuskin tulee varsinaista esitystä muuttamaan. Siellä tulee edelleen olemaan esitys maahanmuuttajien määrän lisäämisestä, mutta esittelytekstissä on sitten todennäköisesti käytetty kaunistelevia adjektiiveja ja luovaa ajattelua kustannuksista.

Tässä tilanteessa ihmetyttää kaupunginjohtajan tahtotila väkisin ajaa kaupungin kannalta huonoa sopimusta, vaikka poliittinen tahtotila kaupungissa on toisenlainen. Olen aina kuvitellut, että kaupunginjohtaja on sellainen taho, joka ajaa kuntalaisten etua. Olen ehkä sitten kuvitellut tuonkin tehtävän tarkoituksen väärin.

Totean kustannuksista edelleen sen, mitä esimerkiksi Kuntaliitto on jo pidemmän aikaa kertonut. Maahanmuuttajista saatavat laskennalliset korvaukset eivät kata edes puolia todellisista kustannuksista.

Turun tekemää vanhaa selvitystä apuna käyttäen voidaan laskea karkea arvio kustannuksista Raisiossa. Turussa selvityksen kohteena oli vuodet 2008-2009 ja kustannuksiksi oli saatu noin 36,7 miljoonaa euroa per vuosi. Kohderyhmänä kieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame ja kohderyhmän suuruus 11800-12488 henkeä. Raisiossa vastaavan väestöryhmän koko on noin 1500 henkeä, joten kustannukset olisivat tuon mukaan noin 4,4 – 4,7 miljoonaa euroa vuodessa. Laskuissa ei ole otettu huomioon kustannustason nousua jne.

Maan hallitus on antanut eduskunnalle esityksen varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotuksista. Jos ja kun muutos tulee voimaan, pyritään sillä lisäämään kuntien maksukertymää 54 miljoonaa euroa vuodessa. Linkki uutiseen.

Samanlainen linjaus tehtiin jo aiemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen osalta ja Raisiossa korotus pantiin täytäntöön täysimääräisenä johtuen huonosta taloudellisesta tilanteesta. Raisiossa ei ole vielä käyty keskusteluja siitä, miten suhtaudumme mahdollisiin korotuksiin päivähoitomaksujen osalta.

Raisiossa käydään tällä hetkellä keskustelua siitä, että pitäisikö kaupungin ottaa enemmän vastaan oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia siitä huolimatta, että ko. väestöryhmän suhteellinen osuus on ollut Raisiossa jo pitkään Varsinais-Suomen toiseksi korkein heti Turun jälkeen.

Jos määrää jostain kummasta syystä päätetään taas lisätä, niin jostain nuokin rahat on otettava. Onkin erittäin todennäköistä, että tuossa tilanteessa päivähoitomaksujen korotus tulisi olemaan erittäin todennäköistä.

Näin nämä asiat menevät. Yksi asia vaikuttaa toiseen. Jos lisäämme kunnassa sellaisia ei-lakisääteisiä toimintoja, mitkä vievät rahaa, on tuo rahamäärä saatava jostain muualta. Tuo muualta tarkoittaa seuraavia asioita: verojen ja maksujen korotukset, palvelujen leikkaukset, henkilötyövuosien vähennykset.

Kannattaa panna nyt mieleen, että mitkä puolueet kannattavat palvelujen leikkauksia ja verojen korotuksia. Tällä hetkellä Raisiossa näyttää siltä, että vasemmistoliitto ja keskusta näin haluavat tehdä ja aivan varmasti myös vihreät mikäli kaupunginhallituksessa olisivat.

Pakolaissopimus uuteen valmisteluun

Maanantai 11.4.2016

Raision kaupunginhallituksen 11.4. kokouksessa päätettiin äänestyksen jälkeen palauttaa pakolaissopimus uuteen valmisteluun. Uutta valmistelua asiassa kannattivat kokoomus, sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset. Keskusta ja vasemmistoliitto olisivat halunneet hyväksyä sopimuksen sellaisenaan ilman mitään kritiikkiä.

Kaupunginjohtajan esitys hyväksyä sopimus on heppoinen ja vaatii tuekseen ainakin esimerkiksi kustannusselvityksiä.

Sopimuksessa esitetään Raisiolle 60 henkeä kolmen vuoden aikana ja koko määrä voisi tulla jo ensimmäisenä vuotena. Määrästä puuttuvat perheiden/sukujen yhdistäminen ja niin sanottu itsenäinen muutto vastaanottokeskuksista Raisioon. Näiden vaikutus oikeaan määrään on moninkertainen. Arviolta sovittu 60 voisi tarkoittaa vaikkapa 200-250 henkeä.

Sopimuksessa ja esittelytekstissä mainitaan valtion maksamat laskennalliset korvaukset. Laskennalliset korvaukset, mitkä ovat edelleen 90-luvun tasolla. Laskennalliset korvaukset, mitkä Kuntaliiton mukaan eivät kata edes puolia todellisista kustannuksista.

Olen monesti todennut, että asian käsittelyllä ei ole kiire. Meillä on asiasta sovittu hallituksessa vuonna 2013 vuosiksi 2014-2016, joten aikaa on vuoden loppuun. Olen myös tuonut julki, että katsotaan nyt rauhassa, miten vuosi sujuu taloudellisesti ja ei ainakaan ennen talousarvioneuvotteluja palata asiaan.

Riskinä on, että teemme nyt taloudellisesti raskaan päätöksen kaupungille ja syksyllä joudumme sitten miettimään verojen korotuksia ja palveluiden leikkauksia. Kaupunginjohtaja ei ainakaan vielä ole kertaakaan osannut sanoa, että mistä leikataan, jos taloudellinen tilanne vaatisi säästöjä. Ja kustannuksia sopimuksen lukumäärien kasvattamisesta väistämättä syntyisi.

Naantalissa sopimus on jätetty myös pöydälle kh:n kokouksessa. Merkit ovat sellaiset, että sopimusta ei tulla missään nimessä hyväksymään ELY-keskuksen esittämässä muodossa.

Kaarinassakin sopimus herättää varmasti lisää keskustelua, eikä ihan sukkana ole hyväksyttävissä.

On mukavaa huomata, että päättäjät ottavat luvut ja tosiasiat huomioon päätöksiä tehtäessä. Huomataan, että ko. toiminta vaatii paljon rahaa ja sitä toimintaa on vaikeaa perustella kuntalaisille veronkorotusten ja leikkausten lomassa.

P.S. Vieläkin osalle ihmisistä on asiasta keskusteltaessa epäselvyyttä termeistä yms. Kun keskustellaan maahanmuutosta, niin silloin keskustellaan nimenomaan maahanmuutosta eli maahanmuuttopolitiikasta, ei maahanmuuttajista henkilöinä.

ELY-keskus painostaa kuntia maahanmuuttajien vastaanottoon

Lauantai 5.3.2016

Ely-keskuksen Kalle Myllymäki on ehdottamassa alueen kunnille moninkertaisia määriä 'pakolaisten' kuntapaikkoihin. (TS, RS)Esimerkiksi Raisiolle ja Naantalille Myllymäki kaavailee 60 henkilön sijoittamista. Tuo 60 on käytännössä lupaus vähimmäismäärästä ja todelliset määrät tulisivat olemaan noin 4-5 kertaa suurempia johtuen perheiden/sukujen yhdistämisestä.

Esimerkkinä vuoden 2014 tilanne Raisiossa, missä oltiin sovittu 10 henkilön sijoittamisesta mutta kun tilastoja vuoden päästä tarkastettiin, niin lukumäärä olikin 39 henkilöä. Asiasta kyllä keskusteltiin kaupunginhallituksessa mutta niin vain tuokin 39 väännettiin ja käännettiin kymmeneksi henkilöksi – kun on maahanmuutosta kyse, niin Elon laskuoppikin saa väistyä ja uusi totuus ohittaa faktat.

Raision vieraskielisten määrä kasvaa nykyään noin sadalla henkilöllä vuodessa. Vuoden 2014 tilaston mukaan kaupungissa on 1507 muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvaa asukasta. Määrä oli tuolloin noin 6,2 % väestöstä. Naantalissa osuus on noin 1,8 % ja Kaarinassa 3,7 % väestöstä. Näitä lukuja vastaan asiaa tarkasteltaessa Raision ei pidä lisätä määrää omilla toimillaan enää yhdelläkään.

Taloudellisesti Kaarinassa ja Naantalissa menee paremmin kuin Raisiossa, joten nuo kaupungit ehkä voisivat kestää määrien kasvattamisen jonkin aikaa mutta lopulta nekin olisivat uusien tulokkaiden kanssa kaulaansa myöten suossa. Raisiossa tilanne on ollut jo vuosia huono ja meillä ei ole mitään mahdollisuuksia ottaa osaa ko. sirkukseen. Tämän luulisi Myllymäenkin ymmärtävän, kun istuu Raision kaupunginvaltuustossa päätöksiä tekemässä ja tietää kaupungin taloudellisen tilanteen.

Minkäänlaista hyötyä kaupungille ei kuntapaikkojen lisäämisestä koidu. Seuraukset ovat pelkästään kielteisiä. ELY-keskus korostaa usein sitä, että valtio maksaa korvauksia maahanmuuttoon liittyvästä toiminnasta mutta samalla jätetään kertomatta tosiasia, että korvaukset eivät kata lähellekään todellisia kustannuksia. Kuntaliiton mukaan korvaukset ovat alle puolet todellisista kustannuksista. Tuon loppuosan maksavat kuntalaiset korotettuina veroina ja palvelumaksuina sekä palveluiden leikkauksina. Ja kolmen vuoden jälkeen kustannukset ovat täysimääräisenä kunnan maksettavana.

Suuri ulkomaalaisväestön osuus aiheuttaa kunnassa myös vuokratason nousua ja tästä seuraa ongelmia pienituloisille asukkaille. Ilmiö on tuttu jo Raisiossa ja siitä seuraa mm. nuorempien asukkaiden muuttaminen pois kaupungista. Tällainen kehitys ei ole tervettä eikä toivottavaa.

En voi olla tässä nostamatta esiin viime eduskuntavaalien tulosta, mikä oli perussuomalaisten osalta Raisiossa hyvä. Perussuomalaiset olivat eduskuntavaaleissa Raision suurin puolue (22,8 %). Jostain tuokin kertoo. Minun mielestäni se kertoo siitä, että raisiolaiset haluavat jotain tolkkua kaupungin (Ja Suomen) harjoittamaan maahanmuuttopolitiikkaan.

ELY-sopimus tulee todennäköisesti kevään aikana kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tulen esittämään samoin kuin vuonna 2013 eli pienempiä määriä ja laskentatavan muutosta vastaanotettujen osalta. Viimeksi yksikään muu puolue ei kannattanut ehdotustani, joten ne hyväksyivät tilanteen jatkumisen ennallaan. Jää nähtäväksi onko mikään muuttunut vai jatketaanko edelleen jossain unelmien ja toiveiden tiellä.

Tilastoja THL:n Sotkanetistä. 'Osuus ↔ Lukumäärä' napista saa muutettua näkymän suhteellisen osuuden ja lukumäärän välillä. Tuosta

Raisiolainen veronmaksaja maksaa maahanmuutosta

Tiistai 15.9.2015 - Mika Koivisto, maahanmuuttosirkuksen asiantuntija

Tein taannoin valtuustoaloitteen maahanmuuton kustannusten selvittämiseksi Raisiossa. Jonkinlainen vastaus annettiin valtuustossa 9.6.2014.

Vastauksessa oli sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnan, sekä sivistyslautakunnan vastaukset. Sote-lautakunnan vastaus oli ylimalkainen, ja valtuustossa käydyn keskustelun tuloksena annettiin ymmärtää, että kunnalle maahanmuuttajien vastaanotosta ei tule kustannuksia.

A-studiossa 14.9.2015 Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kommentoi asiaa hieman eri tavalla. Hän kertoi laskennallisten korvausten olevan huomattavan alimitoitettuja, ja oikea taso korvauksille olisi kaksinkertainen, jotta kuntalaiset eivät joutuisi rahoittamaan toimintaa oman kuntansa veroprosentissa. Hän arvioi lisäksi, että kuntien oma rahoitusvastuu on iso ja tulee asettamaan haasteita ja vaikuttamaan edelleen tulevien vuosien budjettiin.

Raisiossa on kuluvana vuotena taas vaikeuksia päästä nollatulokseen, ja onkin todennäköistä, että tulos on miinusmerkkinen. Jos tilanne jatkuu samanlaisena, on varmaa että tulos on ensi vuonna tappiollinen ja kunnolla. Koska meillä on jo paljon ns. turvapaikanhakijoita/pakolaisia asukkaina, vaikutukset ovat olleet Raision budjetissa jo vuosia. Raisiossa vaikutus on siis jo olemassa, eikä tarvitse odottaa tulevia vuosia.

Raisiossa asiaa on koitettu vähätellä, ja jatkuvasti on toistettu, että turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ei koidu kunnalle ylimääräisiä kustannuksia. Vastuu toiminnasta on virkamiehillä virkavastuun nojalla, mutta myös päättäjät saavat katsoa peiliin, kun ovat nielleet pajunköyttä ilman uskallusta kyseenalaistaa virkamiesten mielipiteitä. Nimenomaan mielipiteitä, koska faktaa ei asiasta ole kerrottu.

Kietäväinen kritisoi myös ankarasti Ely-keskusten ja kuntien välistä toimintaa kotouttamisessa. Esimerkiksi viime vuodelta on olemassa noin 1300 henkilön osalta kotouttamissopimus voimassa Ely:n kanssa. Toiminta ei ole pelannut pienemmilläkään määrillä puhumattakaan tilanteesta mihin ollaan nyt jouduttu sisäministerin päättämättömyyden takia.

Ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö on ilmeisesti kuitenkin sitä mieltä, että toiminta on ollut sen verran menestyksekästä, jotta voidaan ehdottaa Raisiolle vastaanotettavien määrän tuplaamista ensi vuodeksi. (Linkki, dia 21)Asiassa täytyy olla tarkkana, jotta ehdotus ei mene läpi saneluna. Toivottavasti myös muissa puolueissa taloudellinen tilanne ymmärretään, eikä lisärasituksia kunnan taloudelle aiheuteta enempää.

Kirjoitus yleisönosastoversiona.

Rannikkoseudussa olleeseen maahanmuuttojuttuun liittyen

Perjantai 29.11.2013 - Mika Koivisto

Tarkennan ja/tai korjaan muutamia ELY-keskuksen esittämiä lukuja, mitkä mainittiin Rannikkoseudun artikkelissa (RS 26.11). Lähteenä käytän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lukuja. THL:n tilastossa mukana ovat kiintiöpakolaiset ja myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, sekä perheenyhdistämisen kautta saapuneet henkilöt.

Jutussa mainittiin viime vuosina vastaanotetun 30-40 pakolaista Raisioon. Ensinnäkin termi viime vuosina on epätarkka. Se voi tarkoittaa mitä tahansa kahdesta useampaan vuoteen ja samoin on määrän laita. Tarkoittaako tuo määrää per vuosi vai mitä? Toisaalta epätarkkuus voi olla tahallista ja näin hämärretään itse asiaa ja kierretään faktoja eli tilastoja asiasta.

THL:n ilmoittaa vastaanotetut pakolaiset seuraavasti: 2008 28 henkilöä, 2009 22 henkilöä, 2010 19 henkilöä, 2011 46 henkilöä ja 2012 26 henkilöä. Luvuissa ei ole ns. itsenäisesti kuntaan muuttaneita. 2013 vuodelle tähän mennessä on ELY-keskus antanut seuraavat luvut: 13 sijoitettua, 15 perheenyhdistämistapausta ja 15 itsenäisesti muuttanutta eli yhteensä 43 mutta otetaan huomioon vain 28 henkilöä, jotta puhuttaisiin samasta asiasta kuin THL. Voidaan huomata, että jo parin vuoden summa on suurempi kuin 30-40 henkilöä ja myös suurempia kuin 10-15 henkilöä per vuosi. Tuo luku 10-15 kummittelee näköjään muidenkin kuntien keskusteluissa eli taitaa olla ELY-keskuksen Myllymäen Kallen markkinointikikka. Linkki Kaarinan PS:n aloitteeseen, missä samoja lukuja toistellaan.

Varsin kummallista on myös väitteet tilastoinnin erilaisuudesta verrattuna THL:n lukuihin. Vuoteen 2010 saakka ELY-keskuksen ja THL:n tilastot ovat yhteneviä. Vuodesta 2011 alkaen ELY-keskus ilmoittaakin yht'äkkiä paljon pienempiä määriä. THL siis saa lukunsa Työ- ja elinkeinoministeriöstä, jonka alaisuuteen ELY-keskukset kuuluvat. Alinna taulukko luvuista.

Samoin ihmettelen miten nyt osataan kertoa ns. itsenäisesti muuttaneet tälle vuodelle (15 hlö) mutta ei muille vuosille? THL:n tilastoissa ei siis näy itsenäisesti muuttaneita. Tästä herääkin epäilys, että ELY-keskus on hankkinut näille viidelletoista henkilölle asunnon ja sijoittanut heidät kuntaan ohi kunnallisen päätöksenteon. Onkohan tämä sitä 'otatte tai itkette ja otatte' menetelmää?

Raision kaupungin virkamiehillä taas ei tunnu olevan minkäänlaista tietoa ko. luvuista, vaan kaikki kysytään ELY-keskukselta. Tästä tulee vaikutelma, että kaupunki ei pidä asioista kirjaa eikä tunne omia asioitaan. Mahtaako siis edes anoa korvauksia kaikista henkilöistä, joista lain mukaan meille pitäisi maksaa?

Meillä on nyt siis kolme toisistaan poikkeavaa lukusarjaa samaan tietoon. THL:n, ELY-keskuksen ja Raision kaupungin virkamiesten ilmoittamat.

ELY-keskus tarkastelee asiaa ELY-keskuksen näkökulmasta ja yrittää täyttää Työ- ja elinkeinoministeriön heille asettamia tavoitteita maahanmuuttajien kuntiin sijoittamisesta. Tämä lisää painetta huomattavasti kuntien sosiaali- ja terveyspuolelle. Ja täytyy huomioida myös se, että valtio on jatkuvasti leikannut kuntien saamia valtionosuuksia. Miksi me siis suostuisimme tällaiseen, koska pakostahan ei ole kyse?

Minulla on luottamushenkilönä mielestäni vastuu kunnan asukkaista ja näin ollen tarkastelen asiaa taloudellisesta näkökulmasta ja Raision etua ajatellen. Tämä edunvalvonta koskee myös jo Raisiossa asuvia maahanmuuttajia. Nyt pitäisi löperöimmänkin poliitikon ymmärtää taloudellinen tilanne. Lisäämällä menoja sosiaalisektorille joudumme leikkaamaan muilta edunsaajilta palveluja, koska budjetti on nollasummapeliä. Lopputulos on tällä menolla se, että rahat on jatkuvasti loppu ja palveluja leikataan entisestään.

Tosiasia on myös muiden lähikuntien kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon. Tämä näkyy suoraan Raisioon sijoitettavien määrässä ja kustannuksissa, jos mitään ei tehdä. Jostain syystä tämä asia ei mahdu Raision päättäjien ymmärrykseen. Poliitikot eivät täällä uskalla kyseenalaistaa kuntaan sijoittamista ja siitä seuraavia mahdollisia haittoja ja kustannuksia. Aikamoista itsepetosta ja kuulijoiden halveksuntaa sanoa että maahanmuutosta on pelkästään myönteisiä vaikutuksia, vaikka esimerkit muualta ovat päinvastaisia.

Vastuullisuudellakin tätä asiaa on perusteltu mutta lähiseudun maahanmuuttomääriä tarkastellessa voidaan todeta Raision kantaneen vastuuta enemmän kuin muut ja enemmän kuin taloutemme olisi sallinut.

Vaadinkin nyt muilta valtuutetuilta ja luottamushenkilöiltä selkeitä kulujen leikkauskohteita sosiaali- ja terveyspuolelta, jotta saamme talousarvion pitämään. Maahanmuutosta he eivät ole valmiita näillä näkymin leikkaamaan tarpeeksi, vaikka toiminta ei kuulu kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Olen aiemminkin kirjoittanut tämän olevan arvovalintakysymys. Jostain tuo raha leikataan joka tapauksessa.

Esitin 1-5 henkilön vastaanottoa siitä syystä, että jo tuon määrän saattaminen vuodessa osaksi yhteiskuntaa on erittäin haastava tehtävä. Kaupunginjohtajan esitys 25/kolme vuotta on lähes samaa luokkaa kuin nykyinen käytäntö. Nythän on väitetty vuodessa otetun 10-15 henkilöä mutta oikeat lukumäärät ovat moninkertaisia esitettyihin lukuihin verrattuna ja kukaan ei ole lukumäärien perään ennen minua kysellyt.

Lisäksi esityksestä puuttuu valvonta ja se, että miten toimitaan jos vastaanotettujen määrä ylittyy jo ensimmäisenä vuotena.

Taulukko 1. Taulukossa eri vuosien lisäykset henkilömäärinä kuhunkin kategoriaan. Vuodelle 2013 on vain ELY-keskuksen ilmoittama 13+15+15 henkilöä eli yhteensä 43 henkilöä.

Vuosi	Kieli muu kuin suomi, ruotsi, saame	Ulkomaan kansalaiset	THL:n tilasto	ELY:n tilasto kotouttamisohjelmasta	Raision saamat luvut ELY:stä
2007	95	51	15	15	-
2008	83	51	28	28	25
2009	97	74	22	22	17
2010	76	52	19	19	10
2011	85	79	46	37	15
2012	106	51	26	13	12
2013	104		43		13+15+15=43