Kustannuslaskelmia uuden selvityksen pohjalta

Perjantai 9.6.2017 - Mika Koivisto

Suomen Perusta -ajatuspajan uusin julkaisu pureutuu maahanmuuton taloudelliseen puoleen.
Julkaisussa todetaan, että maahanmuutto laskee palkkoja, laskee elintasoa ja lisää tuloeroja.

Raportissa oli sivulla 55-56 kerrottu näin: "Kun kuntien menoja (kokonaismenoja, tai vaihtoehtoisesti sosiaali- ja terveysmenoja tai koulutusmenoja) selitetään ulkomaalaistaustaisen väestön osuudella sekä joukolla taustamuuttujia päädytään siihen, että menojen ”jousto” (suhteellisten muutosten osamäärä) väestöosuuden suhteen on noin yksi. Tämä tarkoittaa sitä, että ulkomaalaistaustaisten osuus nousee vaikka nollasta 10 prosenttiin, kunnan asukasta kohden menot kasvavat 10 %".

Tuon mukaan käytin laskelmassa kunnan nettokustannuksia per asukas ja ulkomaalaisväestön prosenttiosuutta. Jos olisin käyttänyt muun kielisten määrää, niin summat olisivat kasvaneet huomattavasti. Ulkomaalaisten prosenttiosuudella laskettuna lopputulema on siis varovainen laskelma.

Luvut otettu THL:n Sotkanetistä eli tuolta.

Lasken esimerkkinä Turun kustannuksia ja Raision kustannukset on mainittu tuon jälkeen samalla tavalla laskettuna.
Turussa kunnan nettokustannukset per asukas vuonna 2015 on 5529,9e ja ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 6,2 %. Virenin väittämmän mukaan kustannukset ilman ulkomaalaisväestöä olisivat siis 5529,9e/1,062 = 5207,06 e/asukas.
5529,9e-5207,06 = 322,8 e/asukas. Tuon mukaan ulkomaalaisten aiheuttama menolisäys Turussa per asukas olisi vuonna 2015 ollut 185908 x 322,8e = 60 011 102,4 euroa. Raisiossa vastaava summa on noin 5,1 miljoonaa euroa samalla tavalla laskettuna.
Tuo kyllä osuu samoille lukemille, mitä on aiemminkin tullut ynnäiltyä.
Turussa yhden veroprosenttiyksikön tuotto on ollut noin 28 miljoonaa euroa. 60 miljoonan kustannus maahanmuutosta tarkoittaa kunnallisveroprosentissä noin kahden prosenttiyksikön kustannusvaikutusta.

Raisiossa yksi veroprosenttiyksikkö tarkoittaa noin neljän miljoonan euron lisäystä veropottiin eli me raisiolaiset maksamme noin 1,25 - 1,5 prosenttia enemmän kunnallisveroa, koska osa päättäjistä haluaa meidän maksavan enemmän veroa.

Raision palvelujen leikkausten syistä

Keskiviikko 26.10.2016

Taas ollaan varsinaisen äärellä eli miten leikata menoja heikentämättä kuitenkaan palveluja niitä eniten tarvitsevilta. Ei taida onnistua.

Raision krooninen budjettivaje jatkuu edelleen ja nyt vaihteeksi entistä pahempana. Jostain olisi löydyttävä noin 5 miljoonaa euroa, jotta vältettäisiin ns. syömävelka. Käytännössä tuollainen vaje tarkoittaa leikkauksia joka sektorilta ja ainakin työntekijöiden lomautuksia.

Vaihtoehtona on tietenkin tuo iänikuinen verojen korottaminen, mikä tuntuukin olevan joka kerta varsinainen kuningasidea – kun ei muuta viitsitä tai osata tehdä, niin korotetaan sitten veroja. Ei tuollaista päätöksentekoa varten tarvitsisi olla päättäjiä ollenkaan. Voitaisiin tehdä yksinkertainen ehtolause budjettiin ja pseudokielellä se menisi jotenkin näin: jos (tulot < menot) {korota veroja}.

Veroja pitäisi korottaa noin 1,25 prosenttiyksikköä tuon viiden miljoonan euron kaapimiseksi kasaan. Tällöin Raision veroprosentti nousisi jo 21:een prosenttiin ja tuskin tuokaan vielä riittäisi kuin hetkeksi. Tuollaisella äyrillä olisimme seudulla selkeästi kovimpia verottajia korkean kiinteistöveron kanssa. Mikä mahtaisi sitten olla se vetovoimatekijä Raisiossa, millä houkuttelisimme uusia nettomaksajia kuntaan?

Verotulot ovat kasvaneet vuosittain mutta tuo kasvu ei tunnu riittävän.
Verotulot 2012: 87 Me, 2013: 89,6 Me, 2014: 98,6 Me, 2015: 98,6 Me.

Ongelma onkin siinä, että menot kasvavat jatkuvasti enemmän kuin tulot. Osa menojen kasvusta johtuu yleisestä inflaatiosta eli hintojen noususta ja osa taas on itseaiheutettua.

Esimerkki itseaiheutetusta menojen kasvusta on Raision harjoittama sosiaaliperäinen/humanitaarinen maahanmuutto. Olen yrittänyt puuttua asiaan valtuustokauden alusta saakka ja saada tilanteeseen jotain järkeä, mutta suurta muutosta en ole pystynyt saamaan aikaan. Kaupunginhallitus teki tänä vuonna joitain pieniä rajoituksia ely-keskuksen kanssa solmittuun sopimukseen, mutta jostain syystä ei vielä uskallettu tehdä päätöksiä kuntalaisten etu mielessä.

Kun maahanmuuttoon liittyviä asioita ja menoja selvitettiin, huomasin liitteiden joukossa laskelman, jossa todettiin 2012-2014 vastaanotettujen tuottavan valtiolta laskennallisia korvauksia noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Nuo laskennalliset korvaukset eivät riitä kattamaan kustannuksia, vaikka virkamiehet Raisiossa mitä väittäisivät. Kuntaliitto on todennut laskennallisten korvausten olevan noin puolet todellisista kustannuksista.

Noin 1,2 miljoonaa euroa maksetaan siis niistä henkilöistä, jotka ovat ns. kolmevuotisessa putkessa korvausten osalta. Kunta saa turvapaikanhakijasta laskennallisia korvauksia kolmen vuoden ajan. Jos tuo n. 1,2 miljoonaa jaetaan kolmeen osaan, niin saadaan noin 400 000 euroa. Vähintään tuon 400 000 euron verran tippuu valtion maksamat laskennalliset korvaukset vuodessa. Tuohan tarkoittaa sitä, että tuo 400 000 euroa pitää leikata jostain muualta, jos verotulot eivät kasva erittäin kovaa tahtia. Näin on jatkunut jo vuosia ja tulee jatkumaan. Kustannukset ovat kumulatiivisia eli ne ovat mukana aina seuraavan vuoden menoissa.

Raisio on vastaanottanut jo melkein vuosikymmenen ajan suhteessa paljon maahanmuuttajia. Aluksi kokonaismäärä oli pieni ja talouskasvu, tai ainakin verotulojen kasvu, peitti toiminnasta seuraavan taloudellisen ongelman. Nyt kun verotulot eivät kasva tarpeeksi, ongelma alkaa näkyä aivan selvästi, mutta aiemmille virheille ei ole enää oikeastaan mitään tehtävissä.
Mutta virheistä pitäisi oppia ja tehdä asialle jotain. Otan taas asian esiin vaikkapa talousarvioneuvotteluissa ja yritän edelleen saada muut/loput ymmärtämään toiminnan vaikutuksen kunnan talouteen. Raisio on tehnyt jo osansa maailmanparannuksesta ja nyt on muiden kuntien vuoro.

Tulevat kuntavaalit ovat vaikuttamisen paikka tässäkin asiassa. Kannattaa miettiä henkilöä tai puoluetta, mitä äänestää. Jotkut eivät ole tälle asialle tekemässä mitään muuta kuin edelleen laajentamassa toimintaa.

Keskustelua maahanmuuton kustannuksista

Tiistai 10.6.2014 - Mika Koivisto

Pidin Raision valtuustossa puheen, joka liittyi maahanmuuton kustannusselvityksen vastauksen tasoon. Toin esiin asiassa sen, että kustannuksia ei oikeastaan ole pystytty selvittämään ja emme tiedä paljonko meillä menee rahaa toiminnan ylläpitoon ja jatkuvasti lisääntyvään maahanmuuttajaväestöön. Yritin myös melkein rautalangasta vääntää esimerkin kakusta ja jakajien määrästä mutta ainakin osalle asia ei mennyt perille. Kuinka vaikeaa on ymmärtää, että jos jakajia on enemmän, niin jaettavaa on vähemmän? No, matematiikka ei ole tainnut olla vasemmiston suurimpia vahvuuksia varsinkin kun katsoo menneiden vuosien tuloksia.

Virkamiehet sentään yrittävät vastata kysymyksiin ja pysyä aiheessa ja siitä kiitos heille. Sosiaali- ja terveysjohtaja Sandberg otti kantaa kysymykseen ja vastasi valtion maksavan toimeentulotukien kustannukset pakolaisten osalta mutta jätti mainitsematta, että kustannukset korvataan vain 3-4 vuoden ajalta ja sen jälkeen menot tulevat täysimääräisenä menemään Raision verovaroista. Ja koko ajan rahat tulevat kuitenkin kaikkien veronmaksajien kukkaroista eivätkä ilmesty tyhjästä, kuten vasemmistolainen Sandbergin kai ajattelee tai toivoo.
Samoin joko Sandberg tai sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnan puheenjohtaja Heikki Laine mainitsivat valtion tukien kattavan kaikki maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset. Aika outo tulkinta varsinkin, kun kustannuksista ei tosiaankaan ole harmainta aavistustakaan. Ja vielä oudommaksi asian tekee se, että jos Turussa on tosiaankin näitä asioita hieman selvitetty ja menot olivat jo viisi vuotta sitten 36,7 miljoonaa euroa per vuosi, niin miten meillä asiat voisivat olla toisin.

Kun katson THL:n tilastoja maahanmuutosta ja esimerkiksi toimeentulotuen menoista, niin en voi olla huomaamatta korrelaatiota asioiden välillä. Vastaanotetut pakolaiset: Tilasto. Kuvaaja. Toimeentulotuki, euroa/asukas: Tilasto. Kuvaaja. Raisio ottaa tällä seudulla jo suhteessa eniten maahanmuuttajia väkiluvun suhteen. Paljonko me siis vielä haluamme ottaa lisää ja missä menee raja? Mistä otetaan rahat ja mitä palveluja leikataan, jotta voimme jatkaa tällä tiellä? Tähän ei vasemmiston valtuutettu Leena Rihko osannut oikein sanoa muuta kuin että leikataan insinööreiltä. Olipa viiltävä vastaus. Jos se tuosta olisi kiinni ja asiat sillä saataisiin kuntoon, niin vasemmisto saisi minun puolestani hiljentää minut lopullisesti ja polkea vaikka suohon.

Vasemmiston Rihko alkoi taas keskustelemaan aivan eri asiasta kuin tästä kustannusselvityksestä ja kustannuksista. Näyttää menevän samalla tavalla keskustellaan sitten valtakunnan tasolla tai valtuustossa, niin keskustellaan keskustelijasta ja termeistä tai mistä muusta tahansa mutta ei asiasta.
Keskusteluun vedettiin jo sotalapset ja taisi siellä tulla esiin nälkävuosien siirtolaisetkin. Myös minun hiljentämistä vaadittiin ja väitettiin minun vaativan karkoittamisia tai aitojen taakse sulkemista ja olisiko vielä piikkilanka-aidatkin mainittu. Myös demareiden Suvi Heiniola ei tuntunut ymmärtävän keskustelun aihetta, vaan jatkoi samaa nyyhkytarinalinjaa ja esitti omia olettamuksiaan minun puheistani.
Jos keskustelun taso on tällaista ja laitetaan vielä sellaisia sanoja minun suuhuni mitä en ole sanonut missään yhteydessä, niin silloin olen mielestäni oikeutettu sanomaan takaisin. Näin teinkin ja tuli mainittua vasemmiston ymmärtävän tahallaan väärin tai sitten eivät ymmärrä ollenkaan ja vinkuvat aivan omiaan ja panettelevat asioilla, jotka eivät pidä paikkaansa. Ei sinänsä mitään uutta auringon alla.

En ole valtuustossa tai yleensäkään politiikassa miellyttämässä muita puolueita tai mediaa, vaan yritän pitää niitä aiheita esillä joihin ennen kunnallisvaaleja lupasin puuttua. Tästä aiheutuu väistämättä polemiikkia muiden puolueiden edustajien kanssa. Kiistat eivät ole itsetarkoitus mutta turha niitä on mielestäni ehdoin tahdoin välttää. Mielestäni politiikkaan kuuluu kovakin sanailu, jos se pysyy aiheessa eikä mennä henkilökohtaisuuksiin ja väitetä omia tulkintoja toisen mielipiteiksi.

Tehdään nyt tässä taas selväksi, että en ole ketään minnekään karkottamassa Raisiosta enkä sulkemassa minnekään aitojen taakse. En ole syyttämässä tästä tilanteesta yhtään maahanmuuttajaa, vaan Raision entisiä ja nykyisiä luottamushenkilöitä ja virkahenkilöitä. Luottamus-  ja virkahenkilöt ovat veronmaksajille vastuussa siitä, että asiat hoidetaan niin, että palvelut pelaavat ja vielä mahdollisimman kustannustehokkaasti ja otetaan huomioon asioiden hoidossa realiteetit. Nyt näin ei tapahtu, eikä ole tapahtunut.

Vielä tuollainen huomio Naantalista, että siellä kaupungin tulos on neljä miljoonaa plussalla viime vuodelta. Katsokaa edellä mainittuja tilastoja ja miettikää voisiko osan tuloksesta selittää niillä?