Keskustelua maahanmuuton kustannuksista

Tiistai 10.6.2014 - Mika Koivisto

Pidin Raision valtuustossa puheen, joka liittyi maahanmuuton kustannusselvityksen vastauksen tasoon. Toin esiin asiassa sen, että kustannuksia ei oikeastaan ole pystytty selvittämään ja emme tiedä paljonko meillä menee rahaa toiminnan ylläpitoon ja jatkuvasti lisääntyvään maahanmuuttajaväestöön. Yritin myös melkein rautalangasta vääntää esimerkin kakusta ja jakajien määrästä mutta ainakin osalle asia ei mennyt perille. Kuinka vaikeaa on ymmärtää, että jos jakajia on enemmän, niin jaettavaa on vähemmän? No, matematiikka ei ole tainnut olla vasemmiston suurimpia vahvuuksia varsinkin kun katsoo menneiden vuosien tuloksia.

Virkamiehet sentään yrittävät vastata kysymyksiin ja pysyä aiheessa ja siitä kiitos heille. Sosiaali- ja terveysjohtaja Sandberg otti kantaa kysymykseen ja vastasi valtion maksavan toimeentulotukien kustannukset pakolaisten osalta mutta jätti mainitsematta, että kustannukset korvataan vain 3-4 vuoden ajalta ja sen jälkeen menot tulevat täysimääräisenä menemään Raision verovaroista. Ja koko ajan rahat tulevat kuitenkin kaikkien veronmaksajien kukkaroista eivätkä ilmesty tyhjästä, kuten vasemmistolainen Sandbergin kai ajattelee tai toivoo.
Samoin joko Sandberg tai sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnan puheenjohtaja Heikki Laine mainitsivat valtion tukien kattavan kaikki maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset. Aika outo tulkinta varsinkin, kun kustannuksista ei tosiaankaan ole harmainta aavistustakaan. Ja vielä oudommaksi asian tekee se, että jos Turussa on tosiaankin näitä asioita hieman selvitetty ja menot olivat jo viisi vuotta sitten 36,7 miljoonaa euroa per vuosi, niin miten meillä asiat voisivat olla toisin.

Kun katson THL:n tilastoja maahanmuutosta ja esimerkiksi toimeentulotuen menoista, niin en voi olla huomaamatta korrelaatiota asioiden välillä. Vastaanotetut pakolaiset: Tilasto. Kuvaaja. Toimeentulotuki, euroa/asukas: Tilasto. Kuvaaja. Raisio ottaa tällä seudulla jo suhteessa eniten maahanmuuttajia väkiluvun suhteen. Paljonko me siis vielä haluamme ottaa lisää ja missä menee raja? Mistä otetaan rahat ja mitä palveluja leikataan, jotta voimme jatkaa tällä tiellä? Tähän ei vasemmiston valtuutettu Leena Rihko osannut oikein sanoa muuta kuin että leikataan insinööreiltä. Olipa viiltävä vastaus. Jos se tuosta olisi kiinni ja asiat sillä saataisiin kuntoon, niin vasemmisto saisi minun puolestani hiljentää minut lopullisesti ja polkea vaikka suohon.

Vasemmiston Rihko alkoi taas keskustelemaan aivan eri asiasta kuin tästä kustannusselvityksestä ja kustannuksista. Näyttää menevän samalla tavalla keskustellaan sitten valtakunnan tasolla tai valtuustossa, niin keskustellaan keskustelijasta ja termeistä tai mistä muusta tahansa mutta ei asiasta.
Keskusteluun vedettiin jo sotalapset ja taisi siellä tulla esiin nälkävuosien siirtolaisetkin. Myös minun hiljentämistä vaadittiin ja väitettiin minun vaativan karkoittamisia tai aitojen taakse sulkemista ja olisiko vielä piikkilanka-aidatkin mainittu. Myös demareiden Suvi Heiniola ei tuntunut ymmärtävän keskustelun aihetta, vaan jatkoi samaa nyyhkytarinalinjaa ja esitti omia olettamuksiaan minun puheistani.
Jos keskustelun taso on tällaista ja laitetaan vielä sellaisia sanoja minun suuhuni mitä en ole sanonut missään yhteydessä, niin silloin olen mielestäni oikeutettu sanomaan takaisin. Näin teinkin ja tuli mainittua vasemmiston ymmärtävän tahallaan väärin tai sitten eivät ymmärrä ollenkaan ja vinkuvat aivan omiaan ja panettelevat asioilla, jotka eivät pidä paikkaansa. Ei sinänsä mitään uutta auringon alla.

En ole valtuustossa tai yleensäkään politiikassa miellyttämässä muita puolueita tai mediaa, vaan yritän pitää niitä aiheita esillä joihin ennen kunnallisvaaleja lupasin puuttua. Tästä aiheutuu väistämättä polemiikkia muiden puolueiden edustajien kanssa. Kiistat eivät ole itsetarkoitus mutta turha niitä on mielestäni ehdoin tahdoin välttää. Mielestäni politiikkaan kuuluu kovakin sanailu, jos se pysyy aiheessa eikä mennä henkilökohtaisuuksiin ja väitetä omia tulkintoja toisen mielipiteiksi.

Tehdään nyt tässä taas selväksi, että en ole ketään minnekään karkottamassa Raisiosta enkä sulkemassa minnekään aitojen taakse. En ole syyttämässä tästä tilanteesta yhtään maahanmuuttajaa, vaan Raision entisiä ja nykyisiä luottamushenkilöitä ja virkahenkilöitä. Luottamus-  ja virkahenkilöt ovat veronmaksajille vastuussa siitä, että asiat hoidetaan niin, että palvelut pelaavat ja vielä mahdollisimman kustannustehokkaasti ja otetaan huomioon asioiden hoidossa realiteetit. Nyt näin ei tapahtu, eikä ole tapahtunut.

Vielä tuollainen huomio Naantalista, että siellä kaupungin tulos on neljä miljoonaa plussalla viime vuodelta. Katsokaa edellä mainittuja tilastoja ja miettikää voisiko osan tuloksesta selittää niillä?

Maahanmuuton kustannuksia ei pystytä selvittämään

Keskiviikko 4.6.2014 - Mika Koivisto

Jätin Raision valtuustolle 18.3.2013 seuraavan aloitteen:
"Raision kaupungin kamppaillessa taloudellisten ongelmien kanssa olisi välttämätöntä tietää, mitä tietyt tehtävät maksavat.
Raisiossa ei ole tehty samanlaista selvitystä maahanmuuttajien kotouttamisen kustannuksista kuin esimerkiksi Turussa vuonna 2011.
Meidän on tiedettävä kustannukset ko. toiminnasta, jotta voimme tehdä päätöksiä. Ilman kustannuslaskelmia vastuulliselle päätöksenteolle ei ole edellytyksiä.
Selvityksessä pitäisi olla sisällytettynä kustannukset, jotka ovat olleet valtion maksamia, mutta määräajan jälkeen jääneet Raision maksettaviksi. Selvitykseen pitää myös sisällyttää koko humanitaarinen (pakolaiset + turvapaikanhakijat + perheenyhdistäminen) maahanmuutto sekä paikkakunnalle itsenäisesti muuttaneet maahanmuuttajat.
Esitän, että Raisiossa selvitetään kaikki maahanmuuton ja kotouttamisen aiheuttamat kustannukset."

Linkissä on vastaukset sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnalta ja sivistyslautakunnalta.

Sivistyslautakunnan vastauksesta huomaa, että asiaa on yritetty selvittää niiltä osin kuin se on mahdollista. Mutta tässäkin huomataan kuinka vaikeaa ko. kustannuksia on selvittää. Kustannuksia on ties missä kustannuspaikoissa ja ne on leivottu rakenteisiin niin hyvin, ettei itse pirukaan ota niistä selvää. Jokainen voi pohtia tahollaan, että onko jälkien hävittäminen/piilottaminen avoimuuden kannalta hyvä asia.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnan vastaus on ylimalkaisuudessaan taas aivan eri maailmasta. Ymmärrän, että myös siellä nämä kustannukset on piilotettu rakenteisiin ja asioiden selvittäminen on tehty ehkä jopa tarkoituksella hankalaksi tai jopa mahdottomaksi. Toisaalta Turussa hieman vastaavanlainen selvitys on tehty vuonna 2011 ja se koskee vuosia 2008 ja 2009.
Silloin kustannuksiksi oli saatu noin 36,7 miljoonaa euroa kummallekin vuodelle. Vastaavat määrät väestöryhmälle kieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame olivat 11800 ja 12488. Jos tuosta tehdään suora vertailu viime vuoteen ilman kustannusten nousun laskemista yms, niin karkeasti Raisiossa kulut olisivat siten hieman yli neljä (4) miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on siis laskettu varovaisesti alakanttiin. Turun kaupungin teettämä selvitys on ladattavissa kotisivuiltani.
Hieman siis ihmetyttää lähes täydellinen tietämättömyys tällaisen toiminnan kustannuksista, kun aivan pikkurahoista ei ole kyse. Kirjanpidossa on termi audit trail tai suomeksi kirjausketju ja sen mukaan kirjaukset on tehtävä niin, että niiden yhteys esimerkiksi taseeseen ja talousarvion toteumalaskelmaan voidaan vaikeuksitta todeta. Tuon mukaan kaikki rahaliikenne olisi jäljitettävissä. Tietysti voi olla vaikeaa selvittää esimerkiksi sellaista kustannusta, mikä aiheutuu jonkin tietyn ryhmän 1,5-3 kertaisesta palvelun tarpeesta jossain tietyssä palvelussa. Nämä ovat juuri niitä piilokustannuksia, joita on leivottu sisään moneen momenttiin ja ne eivät aivan helposti ole enää selvitettävissä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö niitä kustannuksia olisi olemassa. Ja tällaisetkin tulisi olla laskettavissa. Ei ehkä nyt enää jälkikäteen suuren työmäärän vuoksi mutta ainakin tästä eteenpäin. Laskenta nimittäin menettää merkityksensä, jollei kustannuksia pystytä kohdistamaan aiheuttamisperiaatteen mukaan.
Olen miettinyt miksi tällaiseen toimintaan on sitten lähdetty, jos kenelläkään ei ole ollut minkäänlaista käsitystä tulevista kustannuksista. En ole oikein päässyt mietinnöissä puusta pitkään. Tuskin kyse nyt kuitenkaan täydestä piittaamattomuudesta on eli ehkä aiemmat luottamushenkilöt sitten eivät vain ole olleet asiasta kiinnostuneita. Tai sitten eräät virkahenkilöt ovat antaneet ympäripyöreitä vastauksia ja kertoneet epämääräisesti, että ei tämä maksa meille juurikaan mitään ja valtio maksaa kustannukset. Kyllä maksaa, ja valtionkin rahat tulevat meiltä veronmaksajilta.

Rannikkoseudussa olleeseen maahanmuuttojuttuun liittyen

Perjantai 29.11.2013 - Mika Koivisto

Tarkennan ja/tai korjaan muutamia ELY-keskuksen esittämiä lukuja, mitkä mainittiin Rannikkoseudun artikkelissa (RS 26.11). Lähteenä käytän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lukuja. THL:n tilastossa mukana ovat kiintiöpakolaiset ja myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, sekä perheenyhdistämisen kautta saapuneet henkilöt.

Jutussa mainittiin viime vuosina vastaanotetun 30-40 pakolaista Raisioon. Ensinnäkin termi viime vuosina on epätarkka. Se voi tarkoittaa mitä tahansa kahdesta useampaan vuoteen ja samoin on määrän laita. Tarkoittaako tuo määrää per vuosi vai mitä? Toisaalta epätarkkuus voi olla tahallista ja näin hämärretään itse asiaa ja kierretään faktoja eli tilastoja asiasta.

THL:n ilmoittaa vastaanotetut pakolaiset seuraavasti: 2008 28 henkilöä, 2009 22 henkilöä, 2010 19 henkilöä, 2011 46 henkilöä ja 2012 26 henkilöä. Luvuissa ei ole ns. itsenäisesti kuntaan muuttaneita. 2013 vuodelle tähän mennessä on ELY-keskus antanut seuraavat luvut: 13 sijoitettua, 15 perheenyhdistämistapausta ja 15 itsenäisesti muuttanutta eli yhteensä 43 mutta otetaan huomioon vain 28 henkilöä, jotta puhuttaisiin samasta asiasta kuin THL. Voidaan huomata, että jo parin vuoden summa on suurempi kuin 30-40 henkilöä ja myös suurempia kuin 10-15 henkilöä per vuosi. Tuo luku 10-15 kummittelee näköjään muidenkin kuntien keskusteluissa eli taitaa olla ELY-keskuksen Myllymäen Kallen markkinointikikka. Linkki Kaarinan PS:n aloitteeseen, missä samoja lukuja toistellaan.

Varsin kummallista on myös väitteet tilastoinnin erilaisuudesta verrattuna THL:n lukuihin. Vuoteen 2010 saakka ELY-keskuksen ja THL:n tilastot ovat yhteneviä. Vuodesta 2011 alkaen ELY-keskus ilmoittaakin yht'äkkiä paljon pienempiä määriä. THL siis saa lukunsa Työ- ja elinkeinoministeriöstä, jonka alaisuuteen ELY-keskukset kuuluvat. Alinna taulukko luvuista.

Samoin ihmettelen miten nyt osataan kertoa ns. itsenäisesti muuttaneet tälle vuodelle (15 hlö) mutta ei muille vuosille? THL:n tilastoissa ei siis näy itsenäisesti muuttaneita. Tästä herääkin epäilys, että ELY-keskus on hankkinut näille viidelletoista henkilölle asunnon ja sijoittanut heidät kuntaan ohi kunnallisen päätöksenteon. Onkohan tämä sitä 'otatte tai itkette ja otatte' menetelmää?

Raision kaupungin virkamiehillä taas ei tunnu olevan minkäänlaista tietoa ko. luvuista, vaan kaikki kysytään ELY-keskukselta. Tästä tulee vaikutelma, että kaupunki ei pidä asioista kirjaa eikä tunne omia asioitaan. Mahtaako siis edes anoa korvauksia kaikista henkilöistä, joista lain mukaan meille pitäisi maksaa?

Meillä on nyt siis kolme toisistaan poikkeavaa lukusarjaa samaan tietoon. THL:n, ELY-keskuksen ja Raision kaupungin virkamiesten ilmoittamat.

ELY-keskus tarkastelee asiaa ELY-keskuksen näkökulmasta ja yrittää täyttää Työ- ja elinkeinoministeriön heille asettamia tavoitteita maahanmuuttajien kuntiin sijoittamisesta. Tämä lisää painetta huomattavasti kuntien sosiaali- ja terveyspuolelle. Ja täytyy huomioida myös se, että valtio on jatkuvasti leikannut kuntien saamia valtionosuuksia. Miksi me siis suostuisimme tällaiseen, koska pakostahan ei ole kyse?

Minulla on luottamushenkilönä mielestäni vastuu kunnan asukkaista ja näin ollen tarkastelen asiaa taloudellisesta näkökulmasta ja Raision etua ajatellen. Tämä edunvalvonta koskee myös jo Raisiossa asuvia maahanmuuttajia. Nyt pitäisi löperöimmänkin poliitikon ymmärtää taloudellinen tilanne. Lisäämällä menoja sosiaalisektorille joudumme leikkaamaan muilta edunsaajilta palveluja, koska budjetti on nollasummapeliä. Lopputulos on tällä menolla se, että rahat on jatkuvasti loppu ja palveluja leikataan entisestään.

Tosiasia on myös muiden lähikuntien kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon. Tämä näkyy suoraan Raisioon sijoitettavien määrässä ja kustannuksissa, jos mitään ei tehdä. Jostain syystä tämä asia ei mahdu Raision päättäjien ymmärrykseen. Poliitikot eivät täällä uskalla kyseenalaistaa kuntaan sijoittamista ja siitä seuraavia mahdollisia haittoja ja kustannuksia. Aikamoista itsepetosta ja kuulijoiden halveksuntaa sanoa että maahanmuutosta on pelkästään myönteisiä vaikutuksia, vaikka esimerkit muualta ovat päinvastaisia.

Vastuullisuudellakin tätä asiaa on perusteltu mutta lähiseudun maahanmuuttomääriä tarkastellessa voidaan todeta Raision kantaneen vastuuta enemmän kuin muut ja enemmän kuin taloutemme olisi sallinut.

Vaadinkin nyt muilta valtuutetuilta ja luottamushenkilöiltä selkeitä kulujen leikkauskohteita sosiaali- ja terveyspuolelta, jotta saamme talousarvion pitämään. Maahanmuutosta he eivät ole valmiita näillä näkymin leikkaamaan tarpeeksi, vaikka toiminta ei kuulu kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Olen aiemminkin kirjoittanut tämän olevan arvovalintakysymys. Jostain tuo raha leikataan joka tapauksessa.

Esitin 1-5 henkilön vastaanottoa siitä syystä, että jo tuon määrän saattaminen vuodessa osaksi yhteiskuntaa on erittäin haastava tehtävä. Kaupunginjohtajan esitys 25/kolme vuotta on lähes samaa luokkaa kuin nykyinen käytäntö. Nythän on väitetty vuodessa otetun 10-15 henkilöä mutta oikeat lukumäärät ovat moninkertaisia esitettyihin lukuihin verrattuna ja kukaan ei ole lukumäärien perään ennen minua kysellyt.

Lisäksi esityksestä puuttuu valvonta ja se, että miten toimitaan jos vastaanotettujen määrä ylittyy jo ensimmäisenä vuotena.

Taulukko 1. Taulukossa eri vuosien lisäykset henkilömäärinä kuhunkin kategoriaan. Vuodelle 2013 on vain ELY-keskuksen ilmoittama 13+15+15 henkilöä eli yhteensä 43 henkilöä.

Vuosi	Kieli muu kuin suomi, ruotsi, saame	Ulkomaan kansalaiset	THL:n tilasto	ELY:n tilasto kotouttamisohjelmasta	Raision saamat luvut ELY:stä
2007	95	51	15	15	-
2008	83	51	28	28	25
2009	97	74	22	22	17
2010	76	52	19	19	10
2011	85	79	46	37	15
2012	106	51	26	13	12
2013	104		43		13+15+15=43

Maahanmuuttosopimuksen käsittelystä

Keskiviikko 27.11.2013 - Mika Koivisto

Kaupunginhallituksen kokous oli aika mielenkiintoinen johtuen juurikin tuosta maahanmuuttoasiasta eli vastaanottomäärien päättämisestä. Puheenvuoroja oli taas pyydetty runsaasti ja tästä seuraakin yleensä pieniä ongelmia ainakin allekirjoitteneelle, kun pitäisi pystyä vastaamaan tai kommentoimaan useamman puhujan sanomisia oman vuoron sattuessa kohdalle ja sitten vielä yrittää lisätä omia asioita samaan kommenttiin.

Kokouksen aikana ei tullut oikeastaan uutta asiaa muuta kuin yhden vuoden lukujen osalta (2013). Kaikki muu on ainakin minulle tuttua huttua ja odottaisinkin vastapuolelta jo hiukan enemmän haastetta ja yritystä. Toisaalta heille riittää se, että suurin osa nielee selitykset ja antaa menon jatkua entisenlaisena. Ja entisenlaisena toiminta jatkuukin niin kauan kunnes Raisiossakin poliitikot uskaltavat kysyä ja kyseenalaistaa nykyisen toiminnan mielekkyyden ja kustannukset. Edistystä tällä saralla on kyllä tapahtunut viime keväästä mutta vieläkin aihe tuntuu olevan osalle liian arka ja pelätään leimautumista.

Paikalla olleen asiantuntijan selvitykset luvuista olivat mielestäni sekavia ja Raision kaupungin virkamiehillä ei ole ollut edes sen vertaa esittää tilastoja.

Itse käytän omien juttujeni pohjana THL:n Sotkanetistä saatavia lukuja. THL saa esimerkiksi juuri tuon vastaanotetut pakolaiset -luvun Työ -ja elinkeinoministeriöstä, jonka alaisuuteen ELY-keskukset kuuluvat.

Sellainenkin tieto kokouksesta tuli, että Raision väestönkasvun lisäys vuodesta 2007 alkaen on ollut käytännössä ulkomaalaisista johtuvaa. Tämä kyllä näkyy toimeentulotukimenoissa. Toimeentulotuki euroa/asukas on Raisiossa lähes kaksinkertainen Varsinais-Suomeen verrattuna ja noin 40 prosenttia suurempi kuin koko maan keskiarvo.

Tätäkin ihmeteltiin hyvinvointikertomusta käsitellessä, että jostain syystä Raisiossa on sosiaali- ja terveystoimen menot lähteneet kasvuun vuonna 2007. Oli siinä vaiheessa kokousta kai jo unohtunut edellisen asian käsittelyn yhteydessä mainittu väestönkasvu.

Kokouksen aikana kaupunginjohtaja muutti pohjaesitystä siten, että nyt olisi tarkoitus ottaa vastaan 25 henkilöä kolmen vuoden aikana. Esitykseen ei kirjattu erikseen mainintaa siitä, että luvuissa pitäisi ottaa huomioon esim. perheenyhdistämisten johdosta kuntaan sijoitettavat maahanmuuttajat. Tämä asia täytyy yrittää muuttaa valtuustossa, koska jo nyt Raisioon on ollut tapana sijoittaa alaikäisiä maahanmuuttajia ja sen takia määrät ovat olleet paljon suurempia kuin on sovittu. Tämä johtuu siis perheenyhdistämisistä.

Tuo 25 per kolme vuotta ei oikeastaan eroa millään lailla nykyisestä käytännöstä. Tällä hetkellä Raision johtava sosiaalityöntekijä on jatkuvasti esittänyt, että Raisioon on otettu vain 10-15 henkilöä vuodessa. Todelliset luvut ovat olleet paljon suurempia.

Eli jos käytämme uutta 5-10 henkilö vuodessa tavoitetta mutta käytäntö jatkuu samana, niin todelliset määrät tulevat olemaan luultavasti 20-30 henkilöä vuodessa. Ja päälle lisäksi ns. itsenäisesti muuttavat.

Näistä luvuista on tarkemmin kerrottu toisessa jutussa, joka ilmestyy tämän kirjoituksen jälkeen.

Muutama kommentti vielä keskusteluun ja sen tasoon liittyen.

Olen lähettänyt keräämiäni tilastoja ja havaintoja muille kaupunginhallituksen jäsenille ja kokoukseen kutsutuille, koska mielestäni on parempi, että asianosaiset voivat etukäteen tutustua kommentteihin ja vastata niihin mahdollisimman hyvin valmistautuneina. Pelaan siis avoimin kortein, koska minulla ei ole asian suhteen mitään salattavaa. Jos lukisin pelkästään kokouksen aikana monisivuisen paperin lukemattomine lukuineen, niin ei siitä kenellekään jäisi kunnolla mitään mieleen.

No, tätäkin tapaa vasemmiston Lehtonen kritisoi ja kertoi, että ei halua saada tällaista postia. Voin kyllä tästä lähin jättää lähettämättäkin, koska selkeästi ainakaan Lehtonen ei tarvitse faktoja päätöksentekonsa tueksi. Onkohan koskaan tarvinnut?

Sitten asiasta.

Kuntalehti:”Maahanmuuton vaikutuksista on pystyttävä käymään avointa keskustelua päättäjien ja kunnan kanta-asukkaiden kesken.”

Keskustelua kyllä käydään mutta kuinka avointa ja järkevää keskustelu sitten on. Lähinnä tuolla kokouksissa kuulee jotain henkilökohtaisia tarinoita siitä miten joku naapuri teki sitä tai tätä jne. Tällainen ei yleensä liity millään tavalla keskustelun kohteena olevaan asiaan ja on täysin epärelevanttia.

Keskustelu aiheesta on kovin tunnepitoista ja asiaan liittyvät kommentit ovat enemmänkin keskustelijoiden subjektiivisia kokemuksia kuin tilastollisia tosiasioita tai muita asiaan liittyviä faktoja. Itse olen maahanmuuttoasiaa seurannut noin kymmenen vuotta ja en aivan noin kevyillä lähtökohdilla lähtisi hallitukseen tai valtuustoon tällaisista asioista keskustelemaan.

Vastapuolella ei tätä ongelmaa ole. Hehän ovat automaattisesti mielessään hyvien puolella pahaa vastaan ja silloin riittää mikä tahansa suunvuoro, kunhan siinä vaikka mainitaan naapurin olleen maahanmuuttaja ja mukava ihminen jne. Ihmettelen kyllä, että mikä on tuollaisen puheenvuoron informaatioarvo, kun puhutaan esimerkiksi vastaanotettujen määrästä ja siitä aiheutuvista kustannuksista ja niiden korvaamisesta.

En myöskään ymmärrä, että miksi minulle tai toisille osanottajille täytyy tuollaisia omia kokemuksia selitellä. Vai onko niin, että jos ei ole mitään asiaa sanottavana, niin sitten lyödään pöytään ns. parempi ihminen -kortti?

Ilmeisesti nämä henkilöt luulevat, että olen tynnyrissä kasvanut ja en ole missään tekemisissä ollut ulkomaalaisten tai ulkomaalaista syntyperää olevien ihmisten kanssa? Voin tässä mainita, että olen kyllä ollut tekemisissä aika monen ulkomaalaisen ja Suomeenkin muuttaneen ulkomaalaisen kanssa elämäni aikana. Tuttujen ja työkavereiden kanssa olen tullut aivan hyvin toimeen ja mielestäni tällainen lässytys voitaisiin jo jättää jonnekin muualle kuin virallisiin kokouksiin.

Kestän myös hyvin sen, että joku väittää kokouksessa minun olevan vaikkapa mielenvikainen. Mielestäni poliittiseen keskusteluun kuuluu kunnon väittelyt ja retoriikka mutta sitten on myös oltava itse valmis ottamaan vastaan höykytystä. En henkilökohtaisesti menisi kenestäkään julkisuudessa käyttämään luonnehdintaa mielenvikainen, jos sattumalta olen eri mieltä käsiteltävänä olevasta asiasta. Mutta voisin käyttää esimerkiksi sanoja suvakki tai hyödyllinen idiootti.

Työvoimapulaa ja maahanmuuttoa

Perjantai 26.4.2013 - Mika Koivisto

Turun Sanomissa, 25.4.2013, oli juttu, missä erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä päästeli suustaan jotain sellaista, että Varsinais-Suomi autioituu kuin Kainuu ellei tänne oteta jatkuvasti suurta määrää maahanmuuttajia.
Jutussa oli mainittu Virosta muuttanut perhe. He olivat muuttaneet työn perässä ja tässä tapauksessa vielä niin, että työpaikka oli valmiiksi jo hankittuna. Perhe on kotiutunut Oripäähän ja Suomen kielikin oli jo vahvasti hallussa. Tällainen esimerkki, mikä lehdessä on kerrottu, pitäisi olla arkipäivää koko maahanmuuttobusineksessa. Toisesta EU-maasta muuttaa ihminen töihin toiseen EU-maahan, hoitaa itselleen asunnon ja elättää perheensä omalla työllä ja opiskelevat vielä kielen, jotta asioiden hoito onnistuu.
Valitettavasti esimerkiksi Raisiossa ja Turussa maahanmuutto on hieman erilaista. Tänne tullaan EU:n ulkopuolelta, työpaikasta ei ole tietoakaan, ei osata lukea, eikä kirjoittaa ja jopa kaupassa käymiseen tarvitaan apua. Millä tavalla tällainen maahanmuutto on hyväksi Varsinais-Suomelle?
Pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota siihen, että millaista porukkaa Suomeen tulee. Ja miksi?

Kokonaan toinen asia on sitten se, että onko meillä työvoimapulaa vai ei. Jos on, niin miksi ulkomaalaisperäisen väestön työttömyysprosentti on Varsinais-Suomessa n 40% ja muutosprosentti edellisvuoteen verrattuna samaa luokkaa? Vuodesta 2008 vuoteen 2013 työttömyyden muutosprosentti on 147,8%. Työttömyysaste Varsinais-Suomessa on noin kymmenen prosentin luokkaa. Perusteollisuus karkaa maasta ja koko ajan tarvitaan vähemmän heikommin koulutettuja työntekijöitä, joita maahanmuuttajat pääsääntöisesti ovat.
Sanoisin, että maahanmuuton perustelu työvoimapulalla(kin) on jo kuolleen hevosen piiskaamista. Työvoimapulaa ei ole, eikä tule. Mutta jos tosiasiassa tarkoitetaankin halpatyövoimapulaa?
Tuohan tarkoittaa sitä, että palkat ovat alle toimeentulotason ja sosiaalitoimisto maksaa osan elinkustannuksista. Hieman tulee Oripään kasvihuoneistakin sellainen olo, että työntekijöille maksetaan niin pientä palkkaa kuin voidaan ja välttävistä asumisoloista veloitetaan täysi hinta. Tämän jälkeen raha ei riitä kunnolla elämiseen ja työntekijät joutuvat hakemaan lisätoimeentulotukea sosiaalitoimistosta.
Onhan tuo tietysti parempi vaihtoehto kuin hakea koko toimeentulotuki yhteiskunnalta, mutta sellaista maahanmuuttoa tässä ollaankin vastustamassa. Toisaalta onko oikein, jos kasvihuoneyrittäjä voi tilata kunnan kautta halpatyövoimaa, joka jää osittain veronmaksajien ylläpidettäväksi?
Muutenkin ihmetyttää sosiaaliviranomaisten puuttuminen keskusteluun, missä puhutaan työpaikoista. Minun käsityksen mukaan maahan töihin tuleva ihminen tekee työsopimuksen työnantajan kanssa, saa työstään palkkaa ja elättää itsensä ja perheensä. Missä kohtaa tässä tarvitaan sosiaaliviranomaisia? Toivon, että maahanmuuttoklusterissa työskentelevät olisivat rehellisiä kannanotoissaan, eivätkä yrittäisi hämärtää asioita sekavilla termeillä ja tarkoitushakuisilla lehtijutuilla.

Pieni tilastotieto alla.

toimeentulotukikorvaus

Arvatkaapa miksi Lieksan toimeentulotukikorvaukset ovat jyrkässä nousussa? Laittakaa hakusanaksi lieksa ja koneinsinööri. Ellette vielä tiedä mistä on kyse, niin tuolta lisätietoa: linkki

Vastine Turun Sanomissa olleeseen kotouttamisjuttuun

Keskiviikko 20.3.2013 - Mika Koivisto

Raisiolla ei ole enää varaa lisätä maahanmuuttoa

Tarkentaisin Ihon ja Myllymäen väitteitä TS 14.3.2013 julkaistussa jutussa. Jutussa puhutaan kotouttamisesta aiheutuvista kuluista ja siinä oli mainittu tuo 270000e ja että se kattaa kaiken. Nuo kotouttamiskulut ovat ainoastaan sosiaalityöntekijöistä ja heidän kotouttamistyöstään aiheutuvia kuluja.

Lainaus sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksestä:"Pakolaisiin kohdistuvasta kotouttamistyöstä valtio korvaa kunnalle ns. laskennallista korvausta kolmen vuoden kotouttamisaikana. Korvaus on tarkoitettu pakolaisten vastaanoton ja kotouttamisen aiheuttamiin kustannuksiin 3 tai 4 vuoden ajalta riippuen pakolaisen maahantulostatuksesta.. Näitä laskennallisia korvauksia Raisio sai viime vuonna 304.234 €.” Tuossa ei ole mukana muita vastaanotosta aiheutuvia kuluja, mitkä ovat huomattavasti suuremmat. Näitä kuluja ovat kolmen vuoden jälkeen mm asumis-, tulkkaus- ja toimeentulotuet. Ei kai voi olla niin, että pitäisi koko ajan ottaa vastaan lisää pakolaisia, jotta valtio maksaisi edes henkilökunnan kuluja, mitä pakolaisten vastaanottaminen aiheuttaa? Tuo tarkoittaisi sitä, että saadaksemme muutaman sata tuhatta euroa käyttäisimme kunnan verorahoja moninkertaisesti.

Raisiossa ei ole ilmeisesti edes yritetty selvittää maahanmuuton kustannuksia, joten miten on mahdollista, että väitetään valtion maksaman korvauksen olevan riittävä? Raision Perussuomalaiset on tehneet aloitteen 18.3.2013 kaikkien maahanmuuton ja kotouttamisen kulujen selvittämisestä. Mielenkiinnolla odotan, että ovatko muut puolueet selvittämisen kannalla vai tehdäänkö päätöksiä edelleenkin ilman faktoja.

Virkamies sanoo, että toimeentulotuen kuluja voi usein jäädä maksettavaksi sen jälkeen, kun valtion avustus loppuu kolmen vuoden jälkeen. Minä sanon, että kulut jäävät poikkeuksetta kunnan veronmaksajien maksettaviksi kolmen vuoden jälkeen. Niistä kuluista nyt olisi syytä keskustella tosiasiallisen kustannusselvityksen jälkeen ja tuoda kaikki kulut vääristelemättä kunnan veronmaksjien tietoon, kun sosiaali- ja terveystoimen budjetilta putoaa koko pohja pois. Nyt täytyisi saada tietää paljonko Raisiossa on maahanmuuttajia, jotka ovat pudonneet pois valtion tukien piiristä kokonaan Raision maksettaviksi? Ja paljonko tällaisia on putoamassa lähivuosina pois valtion tukien piiristä? Pitäisi keskittyä siihen, että saadaan jo kunnassa asuvat maahanmuuttajat koulutettua ja työelämän pariin. Sosiaalitoimen ja ELY-keskuksen virkamiehet ajavat keskustelua sivuraiteelle. He ottavat asiaan erittäin kapean lyhyen ajan näkökulman. Byrokraatit katsovat asiaa yhden pykälän kannalta. Minä katson asiaa kokonaisuutena.

Epäselvyyttä on myös tulijoiden statuksesta. Ovatko Raisioon sijoitetut kiintiöpakolaisia, turvapaikanhakijoita vai jotain muuta?  Suomi on yksi EU:n kuudesta maasta, joka ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. EU-maat ottavat vuosittain vastaan noin 4 000 kiintiöpakolaista. Suomen vuosittainen kiintiö tällä hetkellä on 750 pakolaista. EU-maita on 27 kpl.    Suomen osuus EU-maiden väkiluvusta on 1 %. Suomen osuus EU-maiden kiintiöpakolaisista on 19 %. EU-maista 78 % ei ota lainkaan kiintiöpakolaisia.

Mutta ovatko esimerkiksi Raisioon sijoitetut siis kiintiöpakolaisia vai jotain muita? Jos ovat turvapaikanhakijoita tai sosiaaliperusteisia maahanmuuttajia, niin miksi puhutaan pakolaisista?

Valtio korvasi Raisiolle pakolaisten tulkkauksen sosiaali- ja terveyspalveluissa ilman määräaikaa yht. 87.049 € (100 %), Jälkihuoltojärjestö Ehjä ry:n tulkkipalvelut 85.851€ (100 %), sairauden ja vamman aiheuttamia suuria kustannuksia 120.000 € (100 % 10 v. määräaika) sekä toimeentulotukimenot 291.604 € (100 %). Tuo edellinen lautakunnan esityslistasta. Tuossa yhteensä melkein 600000 euroa veronmaksajien rahaa valtion kautta. Eivät nekään rahat taivaasta tipu.

On absurdia sanoa, että kunta tienaisi tällä, koska me olemme myös niitä valtion veronmaksajia. Meillä ei ole kertakaikkiaan varaa, eikä minkäänlaista velvollisuutta lisätä kuntatalouteen uusia menorasitteita tuomalla kuntaan kolmannesta maailmasta ihmisiä, joiden saaminen nettoveronmaksajiksi on käytännössä mahdotonta kaikilla aikajänteillä. Nykytasollaan jo vanhusten ja sairaiden hoitaminen edellyttää ulkopuolista velanottoa, jolloin olemme todellisten arvovalintojen edessä taataksemme kunnan lakisääteiset palvelut. Yksinkertaisimmillaan nyt puheena olevat valinnat on tehtävä maahanmuuton aiheuttaman kotouttamisteollisuuden ja lakisääteisten kuntapalveluiden toteuttamisen välillä. Minä valitsen sairaiden ja vanhusten hoitamisen.

P.S. Naantalissa meneillään esitys, missä kunta neuvottelee uudelleen sopimuksen ELY-keskuksen kanssa pakolaisten vastaanotosta. Jos tarkastelemme THL:n graafeja, niin meidänkin on syytä näin tehdä.

Vastaanotetut pakolaiset Raisio ja lähikunnat: linkki

Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä: linkki

Toimeentulotuki per asukas Raisio ja lähikunnat: linkki

 

 

 

Edelliseen kirjoitukseen liittyen

Maanantai 11.3.2013 - Mika Koivisto

Leena Rihko kirjoitti vastineen Rannikkoseutuun ja selvitti hyvin Raision kaupungin kustannuksia. Tosin mietin, että onko luvuissa vai laskutoimituksessa virhe, koska 3,4miljoonaa euroa jaettuna 1700:lla ei ole 750e, vaan 2000e.

Raisiohan ei ole ainoa kunta, missä talouden kanssa tuskaillaan eli kyllä pääsyyllinen löytyy maan hallituksesta nykyiseen tilanteeseen. Kyseisen yhteenliittymän päätöksentekokyky on halvaantunut, eikä selkeää linjaa maan viennin ja teollisuuden kasvuun ole olemassa.

Olen Rihkon kanssa eri mieltä tuista ja avustuksista. Tässä tilanteessa täytyy menoja käydä läpi tiheällä kammalla. Ei pidä ajatella, että kun tästä kohteestä ei tule miljoonan säästöä, niin turhaa säästää ollenkaan. Jos kotitalouksissa elettäisiin tuolla tavalla, niin seurauksena olisi äkkiä samanlainen tilanne kuin kunnilla on tällä hetkellä. Enkä pidä satojen tuhansien jakamista Loimulle minään pikkusummana.

Veroprosentista en ole huolissani, koska sehän on Raisiolle kilpailukeino ja vetovoimatekijä uusista asukkaista. Hallituspuolueet ovat jo korottaneet veroja aivan riittävästi heikentäen kuluttajien ostovoimaa ja meidän ei sitä tule enää entisestään heikentää. Veronkorotukset ovat myös päättäjille helppo keino. Kyllä kai jokainen osaa korotusta esittää ilman vuosien kokemusta luottamustoimista, jopa minä kahden kuukauden kokemuksella. 

Esitin omassa kirjoituksessa  selvän säästökohteen. Se on maahanmuutto. Käsittääkseni Raisiossa ei ole keskusteltu kunnolla, jos ollenkaan, tämän toiminnan kustannuksista. Maailmanparannus on mukavaa ja vielä mukavampaa se on muiden rahoilla. Tosin sillä ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä, jos tuomme Suomeen muutamia kymmeniä tuhansia ihmisiä vuodessa. Suomen talouden kannalta sillä taas on suurtakin merkitystä, jos muuttajat ovat sellaisia, jotka jäävät tukien ja tulonsiirtojen piiriin loppuelämäkseen.

Jos Raisio olisi alunperinkin seurannut Naantalin esimerkkiä ja pitänyt sijoitettavien määrän pienenä, olisimme säästäneet nämäkin rahat muihin kohteisiin. Mitä enemmän potissa on jakajia, sitä vähemmän siitä jää per henkilö.  Naantalin sosiaali- ja terveyslautakunnassa meni äskettäin läpi esitys, jossa Naantaliin sijoitettavien pakolaisten määrää rajoitetaan vuosittain 1-5 henkilöön. Raisiossa tilanne on se, että meillä ei tuota määrää ole rajoitettu mitenkään. Nyt pitäisi ehdottomasti seurata Naantalin esimerkkiä ja aloittaa säästöt vaikka tuosta asiasta. Meillä on aivan tarpeeksi maahanmuuttajia täällä Raisiossa, mitkä pitää saada koulutettua ja sijoitettua työelämään pois avustusten ja tukien parista. Siinä on sosiaalityöntekijöille ihan tarpeeksi puuhaa ilman, että vain haalitaan maahanmuuttajia Raisioon ideologisten syiden ja omien maailmanparannusharhojen takia.Meillä ei ole rajattomia resursseja, vaikka vasemmiston puheista joskus sellainen toiveajattelu paistaa läpi.

Vanhuksia, vammaisia ja vaikeasti sairaita ei tietenkään pidä jättää hoitamatta. Kaikkia muita vapaaehtoisia menoja onkin sitten syytä miettiä, että rahat saadaan riittämään niitä tarvitseville. Ihmettelen Raision korkeita kustannuksia esimerkiksi päihdetyön osalta. Onko meillä palvelu liian hyvällä tasolla, kun näyttää siltä, että Raisio vetää ongelmatapauksia puoleensa. Olisiko tässä uudelleenarvioinnin paikka palvelutasossa?

Säästökohteita voisi olla vaikka siirtyminen open source ohjelmistoihin toimisto-ohjelmien osalta. Miksi maksaisimme lisenssimaksuja Microsoftin Officesta, kun vastaava LibreOffice ohjelmisto on ilmainen? Pitäisi myös miettiä, että voisimmeko siirtyä kokonaan käyttämään jotain linux-pohjaista käyttöjärjestelmää suurimmassa osassa kaupungin tietokoneita.

Tarvitsemmeko ystävyyskaupunkintoimintaa matkusteluineen vai voisimmeko laittaa toiminnon hyllylle, kunnes talous on paremmassa kunnossa?

Yksi kallis remontti on tulossa katuvalojen uusimisesta, kiitos Satu Hassin et kumppaneiden. Eu:n päätös kieltää elohopeahöyrylamppujen valmistus vuonna 2015 tulee lisäämään kuntien kustannuksia. Arvion mukaan yhden lampun vaihto maksaa 200-300e. Miten Raisiossa on varauduttu tällaiseen ylimääräiseen ja turhaan kustannuserään? Onko varastoon hankittu tarpeeksi vanhanmallisia lamppuja, että uusiminen voidaan tehdä tarpeeksi pitkällä aikavälillä? Nyt voitaisiin hankkia Turusta elohopehöyrylamppuja varastoon, kun siellä uusitaan vanhat lamput.

Keskustan tunnelihankkeen uudelleenarviointi. Meillä ei ole yksinkertaisesti rahaa alkaa kaivamaan tunneleita.

Sama koskee Turun seudun raitiotiehanketta. Täysin turha projekti, koska joukkoliikenne voidaan hoitaa linja-autoilla joustavammin.

Ikäviä aikoja on edessä ja asiat tulisikin ottaa niinkuin ne ovat, eikä niinkuin niiden luullaan tai toivotaan olevan. Helppoa ei tule todellakaan olemaan ja tästä ei ilman osumia selvitä. Ja jos maan hallitus jatkaa toimenpiteitä, joissa teollisuus karkaa ulkomaille, voimme varautua Suomessa elintason laskuun ja palveluiden alasajoon laajemmaltikin.

Voi olla, että kohta meidän mottomme on:"Ainoa helppo päivä oli edellispäivä".

Talous sakkaa rajusti

Tiistai 26.2.2013 - Mika Koivisto

Raision talouden tila on nyt sitten siinä pisteessä, että täytyy alkaa jotain tekemään. Todennäköisesti joku tulee ehdottamaan verojen korotuksia, kuten tässä maassa valitettavan usein on tapana. Se ei korjaisi mitään mutta hetken aikaa voitaisiin taas jatkaa orkesterin soiton kuuntelemista laivan mennessä varmasti kohti pohjaa. Ja kun tilanne on mikä on, ei mikään pieni korotus edes auttaisi. Korotuksen pitäisi olla useita prosenttiyksiköitä ja tämä raha olisi taas poissa yksityisestä kulutuksesta virkamiesten käyttöön, mikä johtaisi siihen että taloudellinen toimeliaisuus laskisi entisestään.

Ratkaisun on siis löydyttävä jostain muualta kuin verojen korotuksista. Vaihtoehtoja on ylimääräisen kiinteän omaisuuden myynti, tonttien myynti, toiminnan järkeistäminen ja leikkaukset. Tai siis eivät nuo ole vaihtoehtoja, vaan keinoja mitä ainakin joudutaan käyttämään. Koska on eletty kuin pellossa viimeiset vuodet voi jälki olla myös rumaa, kun karsintaa aletaan tekemään. Edelleen ihmettelen vaan, että miten tällaiseen tilanteeseen on voitu joutua. Onko osa virkamiehistä täysin tietämättömiä tai piittaamattomia taloudesta? Vai johtuuko tällainen katastrofi vasemmistoenemmistöisestä hallituksesta ja valtuustosta viime valtuustokaudella?

Yksi mielestäni turha menoerä on kolmannesta maailmasta suuntautuva maahanmuutto. Tässäkin on valtio ja maan hallitus pääarkkitehtina mutta siellä ei talonpoikaisjärki taida olla missään kovassa kurssissa, koska tilanteen annetaan jatkua ja maahan otetaan koko ajan lisää ihmisiä, jotka eivät osaa lukea, eivätkä kirjoittaa ja täten eivät tule koskaan työllistymään, koska työnantajille ei ole mitään käyttöä heille. Tämä ryhmä siis tulee elämään pelkästään tulonsiirtojen varassa ja nämä tulonsiirrot kasvavat vuosi vuodelta ihmismäärän kasvaessa. Tuo raha, mikä menee tulonsiirtoihin, on poissa muilta, koska yhteinen kakku ei kasva, vaan jakajia on enemmän.

Olen yrittänyt saada sosiaalisen maahanmuuton kustannuksista tietoa mutta sitä on todella vaikeaa saada ellei peräti mahdotonta. Mutta kuten aikaisemmassa kirjoituksessa varovaisesti ynnäilin, niin Raisiossakin puhutaan helposti 3-4 miljoonasta eurosta, todennäköisesti suuremmasta summasta. Ellei luku pidä paikkaansa, niin voi vapaasti tulla esittämään laskelmia julkisuuteen todistettavasti oikeiden lukujen kanssa. Sanottakoon nyt vielä kerran, että en siis halua syyllistää tulonsiirtojen kohteita, koska eihän tuo heidän syynsä ole, että virkamiehemme ja poliitikkomme ovat luoneet tuollaisen systeemin, missä maahan tuodaan ihmisiä sosiaaliturvalla elämään.

Mutta kustannukset ovat siis huomattavia ja mikä pahinta, ne lisääntyvät joka vuosi. Eli se aines, mikä valtion harjoittaman maahanmuuttopolitiikan seurauksena tulee Suomeen, ei työllisty, eikä tule koskaan työllistymäänkään. Emme tarvitse tänne yhtään enempää luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä, joilla ei ole mitään annettavaa Suomelle. Ja koska valtio harjoittaa edelleen taloutta ja huoltosuhdetta vahingoittavaa maahanmuuttopolitiikkaa, täytyy kunnissa antaa signaali, että me emme hyväksy sitä ja lopettaa kaikenlainen vastaanottaminen. Vapaa liikkuvuus kolmansista maista sosiaaliturvamme piiriin ei ole mikään oikeus, mikä tulee myöntää jokaiselle, joka sattuu sitä vaatimaan tai haluamaan.

Leikkauksia joudutaan tekemään myös muualle kuin edellä mainittuun asiaan. Esimerkiksi sosiaalipuolella on käytävä läpi kaikki menot, mitkä eivät ole lakisääteisiä. On tarkkaan katsottava, että tuet ja avustukset, joita maksetaan, menevät niitä todella tarvitseville. Kaikenlainen väärinkäyttö on kitkettävä pois ja siitä syystä menot käytävä läpi tiheällä kammalla. On myös keksittävä keinot, millä saadaan pienennettyä erilaisten päihteiden ongelmakäyttäjien määrää, jotka aiheuttavat turhia kuluja sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Myös kaupunkin maksamat tuet ja avustukset kaikenlaisille yhteisöille on otettava tarkasteluun ja ainakin aluksi lopetettava niiden maksaminen poliittisille järjestöille ja yhteisöille. Tälle rahalle ei saada mitään vastinetta ja ellei yhdistykset pysty kahvittelemaan ilman veronmaksajien tukea, niin antaa sitten olla. Tässä pitää tietysti vielä mainita tuo eräänkin urheiluseuran tukeminen minne rahaa on uponnut varmaankin useita satoja tuhansia euroja. Tällaiselle toiminnalle on yksinkertaisesti tultava loppu. Kaupungin luottamus- ja virkamiesjohdossa on alettava ajattelemaan veronmaksajien etua. Sen on tultava ensimmäisenä. Joka menoerää on punnittava ja mietittävä, että pärjäisimmekö ilman, voiko sen tehdä edullisemmin ja mitä hyötyä siitä on.

Raisio ei ole ongelmien kanssa yksin. Monissa kunnissa tuskastellaan viime vuotisia talouslukuja ja tulevakaan vuosi tuskin tuo helpotusta tilanteeseen. Tämä toteamus ei tosin paljon meitä auta.

Pelkästään kuntia on tilanteesta turha syyttää. Osan ongelmista aiheuttaa Euroopassa vellova talouskriisi mutta suurin syyllinen on maan hallitus. Sekä nykyinen, että edellinen. Ainakin nuo. Hallitusten maailmoja halaileva politiikka on tehnyt Suomalaisesta veronmaksajasta muidenkin maksumiehen ja teollisuutta rankaisevat päätökset ovat aiheuttaneet työpaikkojen katoamisen Suomesta. Lisänä tulee holtiton julkisen sektorin paisuttaminen ja palkkajohtajaksi nostaminen tilanteessa, missä yksityisen sektorin kilpailukyky on alentunut mm. ilmastonmuutoshössötyksen maksujen realisoituessa.

Maan hallituksen pitäisi vihdoin ottaa tosissaan teollisten työpaikkojen katoaminen ja tehdä kaikkensa, jotta Suomeen taas investoitaisiin. En kyllä pidätä hengitystä asian suhteen, koska en yksinkertaisesti usko tuollaisen hallituksenkuvatuksen päätöksentekokykyyn.

Ei tämä tästä.

Kunnan talous ja maahanmuutto

Tiistai 22.1.2013 - Mika Koivisto

Pudasjärvi päättänyt nostaa maahanmuuttajien määrän kymmeneen prosenttiin väestöstä. Eipä siinä mitään, jos tuo olisi vain pudasjärveläisten oma tappio mutta tämähän tulee kaikkien veronmaksasien maksettavaksi, valitettavasti. Työelämää varten näitä maahanmuuttajia ei tulla hankkimaan, koska jo nyt työttömyysprosentti on 17%. Lisäksi kehittämisjohtaja Mikko Kälkäjä sanoo:"Jos joku pelkää, että luku- ja kirjoitustaidoton pakolaisnuori syrjäyttää oman kylän nuoren työmarkkinoilta, on se oman kylän nuoren rankkaa halveksuntaa."
Jutun lopussa on maininta, että kunnan talous nykyään plussan puolella. Talous on todennäköisesti plussa puolella sen takia, että valtio maksaa maahanmuuttajista avustuksia. Jos talous halutaan pitää edelleen plussalla, tulee kunnan jatkaa maahanmuuttajien ottamista ikuisesti. Jos kunta ei onnistu pääsemään eroon yli kolme vuotta kunnassa asuneista maahanmuuttajista, alkaa tappiot kasvaa rajusti. Kunnalla todennäköisesti suunnitelmissa pitää maahanmuuttajia vain se aika, minkä valtio maksaa kulut täysimääräisesti. Sen jälkeen kunta luultavasti yrittää etsiä heille asunnon jostain suuresta kaupungista ja näin kulut tulevat sitten esimerkiksi turkulaisten tai helsinkiläisten veronmaksajien maksettavaksi. Tällaiselle politiikalle on saatava loppu ennenkuin kulut alkavat olla aivan tähtitieteellisiä. Voimme saada muutoksen aikaan, jos pystymme irtisanomaan ELY-keskusten kanssa tekemät sopimukset maahanmuutosta ja lopettamalla vastaanottamisen kuntiin. Tällöin maahanmuuttopolitiikkaa jouduttaisiin miettimään valtion johdossa ja mahdollisesti muuttamaan järkevämpään suuntaa.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/kymmenen-prosenttia-vaestosta-maahanmuuttajia/1289531

Laskeskelin äkkiä suuntaa antavat kustannukset mitä maahanmuutto kustantaa Raisiolaisille veronmaksajille. Luvut on tosiaan äkkiä etsitty ja kustannukset menevät reilusti alakanttiin, koska tiedot on piilotettu niin moneen budjetin kohtaam, ettei siitä ota pirukaan selvää.
Turun salaiseksi luokiteltu selvitys: http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/254922/Turku+yritti+salata+tutkimuksen++maahanmuuton+kustannuksista
sieltä otetaan 37 miljoonaa euroa ja 12000 henkilöä. Tässäkin on otettu kaikki mahdolliset ulkomaalaiset mukaan lukuun, jotta per henkilö kustannukset saataisiin näyttämään alhaisemmilta.
Sitten vaan jaetaan 37Me/12000=3083e/henkilö

Raisiossa on joidenkin lähteiden mukaan 1120 maahanmuuttajaa keväällä 2012. Siitä saamme 1120*3083e=3452960e eli palttiarallaa 3,5 miljoonaa euroa. Raision 2012 talousarviossa kerrotaan, että puolen prosenttiyksikön nosto veroprosentissa tekee noin 2 miljoonaa euroa. Joten kustannukset näin varovaisestikin laskien aiheuttavat 1 prosenttiyksikön lisää kunnallisveroon. Ja tämä tosiaan on karkeasti alakanttiin laskettu. Ei kai kukaan usko, että ksutannukset olisivat vain hiukan yli 3000 euroa/henkilö/vuosi.
Väitänkin, että kustannukset ovat vähintään tuo 1% mutta todennäköisesti 2-3 prosenttiyksikköä kunnallisveroon.

Edit. Tuolta löytyy yksi laskelma:
http://ohjelmat.yle.fi/files/ohjelmat/u3219/Maahanmuuttajan_aiheuttamat_kustannukset.doc

Tuon mukaan kustannukset ovatkin jopa 20000e/henkilö/vuosi. Joten Raisiolle se tarkottaisi noin 22 miljoonaa euroa. Onnea veronmaksajat, teitä on kusetettu.

Tähän tietysti varaus, että kokonaan elätettäviä olisi tuo 1120 henkilöä. Näinhän ei ole ja todennäköisesti oikea määrä on jossain 300-500 paikkeilla, toivottavasti. Mutta kustannukset ovat siis kovat toiminnasta, josta ei ole mitään hyötyä kunnalle ja veronmaksajille.