Talouden matokuuri tiedossa

Keskiviikko 31.8.2016

Se on kaupungin kesätauko taas ohi ja kamppailu huonon taloudellisen tilanteen kanssa jatkuu vaan edelleen.

Raisiossa on jouduttu nostamaan veroja ja maksuja erittäin paljon viime vuosien aikana. Osa korotuksista johtuu Suomen heikosta taloudellisesta tilanteesta, mutta väitän että virkamiesten ja päättäjien päätöksillä on myös suuri vaikutus tilanteeseen.

Ensi vuonna ollaan jälleen suurissa vaikeuksissa ja esityksiä verojen korottamisesta tulee varmasti. Jos tilannetta lähdettäisiin korjaamaan pelkästään veronkorotuksilla, jouduttaisiin veroja nostamaan noin 1-1,25 prosenttiyksikköä. Näillä näkymin alijäämä näyttäisi olevan noin 4-5 miljoonan euron luokkaa, joten synkkiä päätöksiä on tulossa ja päätökset tulevat varmasti koskemaan myös henkilöstöä.

Edelleen väitän, että Raision huono taloudellinen tilanne johtuu muutamien virkamiesten/naisten huonoista linjauksista, joita on ohjannut heidän kannattamansa aatteet. Esimerkiksi Raisiossa on sosiaalipuolella johtavassa asemassa vihreiden kuntapoliitikko, joka asuu Turussa. Hän on voinut vuosikausia toimia aivan vapaasti muutaman muun henkilön kanssa ja tehdä melkein oman päänsä mukaan kenenkään kyseenalaistamatta toimien seurauksia kaupungin talouteen.

Päättäjilläkin on tietysti vastuunsa, mutta jos virkamiehet eivät tuo kaikkia asioita ilmi päätöstä tehdessä tai jos annetaan ymmärtää, että päätöksellä ei ole kielteisiä vaikutuksia kunnan talouteen, niin harva päättäjä osaa kyseenalaistaa ehdotettua esitystä.

Raisiolla ja Turulla on samankaltainen ongelma budjeteissa ja koko ongelma on aivan itse aiheutettu. Ilman vapaaehtoista kustannusten lisäystä molemmat kaupungit olisivat todennäköisesti tehneet ylijäämäistä tulosta useana vuonna. Vertailukohtina voidaan pitää Kaarinaa ja Naantalia, jotka molemmat ovat pitäneet kuntalaistensa puolta, eivätkä ole lähteneet parantamaan maailmaa veronmaksajien rahoilla.

Tähän väliin on hyvä palauttaa Turun tekemä selvitys maahanmuuton kustannuksista vuosina 2008 ja 2009. Tuolloin muunkielisiä oli Turussa noin 12000 henkeä ja kustannuksiksi oli laskettu noin 37 miljoonaa euroa. Raisiossa asui tuolloin noin tuhat vieraskielistä henkilöä. Vuonna 2014 Turussa ko. väestön lukumäärä oli noin 17700 henkeä ja jos lasketaan kustannuksia suoraan suhteessa, niin Turun menot tuossa toiminnassa olisivat jo noin 54 miljoonaa euroa vuodessa. Raision luvut voidaan laskea Turun selvityksen pohjalta ja vastaavat luvut vuosille 2008-2009 ja 2014 olisivat tuon mukaan noin 3 miljoonaa ja noin 4,6 miljoonaa euroa vuodessa. Turussa yksi veroprosenttiyksikkö tuottaa noin 28 miljoonaa euroa ja Raisiossa noin 4 miljoonaa euroa.

Rautalankaesimerkkinä vuotuisista kustannusten kumulatiivisesta vaikutuksesta voisin käyttää sosiaalityön johtajan lähes luokatonta selvitystä kustannuksista. Vaikka selvitys on huono, niin selvityksen luvuista nähdään helposti suuntaa antavat menot.

Selvityksen mukaan tulot ja kustannukset kolmen vuoden aikana vastaanotetuista ovat noin 1,2 miljoonaa euroa. Tässä summassa ovat siis mukana ne henkilöt, joista kunta saa valtiolta rahaa kolmen vuoden ajan. Kun vuosi nytkähtää eteenpäin, niin valtion kolmen vuoden tukien parista tippuu noin kolmasosa tukien parissa olevista henkilöistä ja näin myös tuista. Tämä tekee noin 400 000 euroa. Ja sama toistuu taas vuoden päästä, ja kolmen vuoden kuluttua on kaupungin maksettavaksi tullut jo koko 1,2 miljoonaa euroa vanhojen kustannusten lisäksi. Näin budjettiin kumuloituu pikkuhiljaa kustannuksia satojen tuhansien edestä. Hyvinä aikoina verotulojen kasvu on peittänyt ongelman mutta nyt verotulojen kasvaessa vain vähän ongelma näkyy erittäin selvästi.

Kommentoi kirjoitusta.

Huonoa rahankäyttöä

Keskiviikko 31.8.2016

Raisio Tiedottaa -lehdessä 4/2016 oli pieni juttu asfaltoinnista. Tenavakatu on ollut pilottikohteena ns. ”vihreälle asfaltille”. ”Vihreä asfaltti” on NCC:n tuote, mitä myydään kunnille kovempaan hintaan kuin perinteistä asfalttia. Tuote on siis kalliimpaa kunnille, vaikka se on ilmeisesti NCC:lle halvempaa valmistaa.

"Vihreän asfaltti" tehdään alemmassa lämpötilassa kuin tavallinen. Tavallisen asfaltin massa pitää kuumentaa tarpeeksi kuumaksi, jotta piki tarttuu kiviin. "Vihreä asfaltti" tehdään vaahdottamalla bitumi aineella, joka mahdollistaa pien kiinnittymisen kiviainekseen alemmalla lämpötilalla. Tämä alempi lämpötilan on se syy, miksi sen tekeminen on halvempaa.

Varsinainen ongelma tulee tiivistysvaiheessa. Kun massa on liian kylmää, sitä ei saada jyrättyä niin tiiviiksi kuin tavallista asfalttia. Tämä tekee rakenteesta huokoisempaa, mikä taas aiheuttaa suurempaa kulumista ja mahdollisuutta vedelle läpäistä asfalttikerros helpommin.

Tavallista asfalttia levitettäessä maanteille tilaaja (ely-keskus) vaatii massan lämpötilan jatkuvaa seurantaa, jotta sen lämpötila ei pääse laskemaan raja-arvon alle, koska siinä tapauksessa massaa ei saada tiivistettyä laatuvaatimusten tasolle ja asfaltista tulee liian heikkoa. Lämpötilaa valvotaan jopa lämpökameroilla levityksen jälkeen, jotta voidaan jälkikäteen tarkistaa, että massa on ollut tarpeeksi kuumaa ennen jyräämistä.

Tästä syystä ely-keskukset eivät käytä "vihreää asfalttia" maanteillä. Eli tuote ei yksinkertaisesti täytä laatuvaatimuksia ja maksaa enemmän kuin parempilaatuinen tavallinen asfaltti.

Toivottavasti järki voittaa tulevaisuudessa tunteisiin perustuva päätöksenteon ja virkamiehet toimisivat tässä taloustilanteessa mahdollisimman tehokkaasti ja niukkoja verorahoja varjellen.

Kannattaa muistaa keisarillisen Saksan ulkoministerin Richard von Kühlmannin viisaus: ”Tunteiden sekoittaminen politiikkaan on kallista ylellisyyttä.”

Kommentoi kirjoitusta.

Tuhannen ja yhden asian mies

Keskiviikko 29.6.2016

Toreilla ja turuilla, ja myös kokouksissa, tulee välillä vastaan kaikenlaisia kommentteja ja yrityksiä horjuttaa ajamaani linjaa. Yksi suosituista muka nokkelista kommenteista on tuo ”ajat vain yhtä asiaa”. Mitäs tuohon sitten enää sanomaan, muuta kuin että näin on – talous on aina mielessä, kun päätöksiä tehdään ja yleensä talous myös määrää tahdin.

Voi tietty olla, että tuo viimeisinkin huutelija, sitoutumattomien entinen valtuutettu/varavaltuutettu, tarkoitti jotain muuta mutta lopulta kaikki liittyy talouteen. Sitä en tiedä mitä hän on aikoinaan yrittänyt tehdä tai ajaa.

Huutelija kummasteli, että miksi en muka aja vanhusten asiaa jne. Totesin, että juuri sitä yritän tehdä ja säästää rahaa ei-lakisääteisistä toiminnoista, jotta voisimme paremmin pitää huolta vanhuksista. Eihän hän ymmärtänyt tilannetta ollenkaan, mutta se ei ollut yllätys. Joillekin ison kuvan hahmottaminen tuottaa vaikeuksia ja ei kerta kaikkiaan ymmärretä miten asiat vaikuttavat toisiinsa.

Tuon hahmotusongelman olen huomannut myös kokouksissa. Voidaan ihmetellä kuinka tietystä asiasta on pakko leikata mutta samalla voidaankin toisessa asiassa lisätä kaupungin menoja ymmärtämättä kokonaisuutta. Tämä, jos mikä, on yhden asian politiikkaa tai vain omien asioiden ajamista.

Tästä päästäänkin pienellä aasinsillalla vihreisiin ja vasemmistoon.

Yksi asia on varma – vihreät ja vasemmisto kykenevät vain lisäämään menoja mutta heillä ei ole yhtään toteuttamiskelpoista ideaa talouden parantamiseksi. Punavihreällä ajatusmaailmalla varustettuina he eivät taida edes ajatella mistä rahat palveluiden järjestämiseen tulevat.

Heitetään vain uusia järjettömiä aloitteita ilmaan ja samalla ihmetellään, kun on leikattava palveluita ja jatkuvasti tehostettava toimintaa. Tuo, jos mikä, on täydellistä piittaamattomuutta tai osaamattomuutta. Tai pölhöpopulismia.

Jos Raisiossa tapahtuisi niin, että vihreät, ja vasemmistoliitto, lisäisivät kannatustaan kuntavaaleissa, olisi se veronmaksajille suureksi tappioksi. Jo tällä hetkellä yksi vihreä valtuutettu tehtailee menoja lisääviä aloitteita ja vasemmisto niitä surutta yleensä kannattaa (toimii myös päinvastoin). Mutta puolikasta sanaakaan ei sanota siitä, että miten nuo halutut menot katettaisiin. Jos siis ikuista mantraa verojen korottamisesta ei nyt lasketa mukaan.

P.S. Muutamia asioita, joissa olen yrittänyt vaikuttaa valtuustokauden aikana: joukkoliikenne ja varsinkin se, että raitiotietä ei rakennettaisi, rakennusliikkeille myönnettävien sakkomaksujen vapautusten vaatiminen maksuun, liikunta-asiat, turhien tukien maksamisen lopettaminen kaikenlaisille suht epäonnistuneille tapahtumille, kunnan maahanmuuttopolitiikka, kunta- ja kiinteistöveron pitäminen mahdollisimman alhaalla, kunnan taloudellisen tilan parantaminen, yleensäkin Raision edun huomioiminen...

Kommentoi kirjoitusta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan esityslistalta

Tiistai 14.6.2016

Virkamiesten kyky joko ymmärtää tehtyjä päätöksiä tai tahto toteuttaa päätökset näyttää olevan hakusessa. Raision sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan 15.6. kokouksen esityslistalla on vastaus kokoomuksen selvityspyyntöön Raisioon sijoitettavista oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista.

Vastauksesta saa sellaisen kuvan, että Raisio olisi nyt lisäämässä vastaanotettavien määrää. Näinhän ei käytännössä ole, koska aiemmin määriin ei ole laskettu mukaan perheiden yhdistämisiä ja ns. itsenäistä muuttoa. Vastaajat painottavat Raision nostavan kiintiötään aiemmasta mutta eivät ota huomioon uutta laskentatapaa. Käytännössä uusi tulkinta tarkoittaa sitä, että määrät pienenevät.

Otan edelleen esimerkkivuodeksi vuoden 2014. Silloin piti sopimuksen mukaan ottaa vastaan 10 henkeä, mutta oikea lukumäärä olikin 39 johtuen perheiden yhdistämisestä ja ns. itsenäisestä muutosta.

Nyt sovittu 60 henkeä/3 vuotta ei tule olemaan enempää kuin nykyinen määrä. Päin vastoin. Määrä tulee olemaan alempi, ja nyt voimme tietää suht tarkkaan jokaisena vuonna tulevien maksimimäärän, joten ennustettavuus paranee.

Uutena tekijänä vastaanottomääriin vaikuttaa Raision Vuokra-asunnot Oy:n vapaat asunnot. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tulijoille tarjottavat asunnot tarjotaan RaVu:n vapaista asunnoista ja käsittääkseni normaalin jonotuskäytännön mukaan. Jos vapaita asuntoja ei ole, niin emme voi hankkia asuntoja vapailta markkinoilta.

Virkamiesten vastauksessa mainitaan lisäksi, että pitäisi palkata lisää henkilökuntaa. Tulkinta on väärä, koska käytännön vastaanottomäärät eivät ole sen suurempia kuin ennenkään. Esimerkiksi valtion laskennallisten korvausten parista tippuu tänä vuonna noin 26 henkeä ja ensi vuonna jo noin 43 henkeä, joten em. henkilömääriä palvelleet resurssit vapautuvat uusien kotoutettavien hoitamiseen.

Muistelisin kokouksissa yms. puhutun siitä, että tulossa olisi perheitä tai alaikäisiä lapsia. No, nyt esittelytekstissä kerrotaan näin: "Isoin puute tällä hetkellä on oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten opetuksen puuttuminen Raisiosta. Tähän saakka nuoret ovat päässeet Turkuun valmistavan vaiheen opetukseen ja sen jälkeen suorittamaan peruskoulun oppimäärää esim. Turun kristilliseen opistoon. Jotkut ovat jääneet ilman opetusta odottamaan työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen ikää ja alkamista. Tuleva nuorten määrä on niin iso, että entisen kaltainen toimintatapa ei todennäköisesti ole mahdollinen. Uuden vastaanottosopimuksen solmimisen myötä tulee harkittavaksi peruskouluiän ylittäneiden nuorten valmistavan vaiheen opetuksen järjestäminen Raisiossa."

Oppivelvollisuus loppuu sinä vuonna, jona oppilas täyttää 17 vuotta. Nyt näyttääkin siltä, että ollaankin ottamassa Raisioon yksinäisiä nuoria miehiä, joilla ei ole mitään koulutusta.

Kun sain kh:n päätökseen lauseen "Vuosittainen vastaanottomäärä on noin kolmasosa päätetystä kokonaismäärästä kuitenkin niin, että otetaan huomioon kunnan rajallinen vuokra-asuntotarjonta", niin ennakoin jo tulevaa ely-keskuksen taholta. Ely-keskus yrittää tunkea kuntiin jo heti tänä vuonna niin paljon maahanmuuttajia kuin mahdollista. Sitten kun olisi täysi kiintiö sijoitettu kuntiin heti ensimmäisenä vuonna, tulisi perässä perheiden yhdistämiset ja maahanmuuttoviraston/vastaanottoyksiköiden lähettämät nuoret miehet ns. itsenäisenä muuttona. Vanhasta kokemuksesta voi varmuudella sanoa, että tuolloin vastaanottomäärät olisivat noin nelin-viisinkertaisia päätettyyn määrään nähden. Ja koska tulijamäärä Suomeen ei näytä pienenevän, niin sopimusta revittäisiin auki taas seuraavina vuosina.

Kaupunginhallituksen päätti kokouksessaan 30.5. seuraavaa:

) hyväksyä Ely-keskuksen esittämän määräaikaisen muutoksen pakolaissopimukseen (kuitenkin niin, että itsenäisesti muuttaneet ja perheen yhdistämiset lasketaan mukaan kiintiöön).

2) Vuosittainen vastaanottomäärä on noin kolmasosa päätetystä kokonaismäärästä kuitenkin niin, että otetaan huomioon kunnan rajallinen vuokra-asuntotarjonta.

3) Tarjottavat asunnot osoitetaan Raision Vuokra-asunnot Oy:n vapaista asunnoista.

Nyt pitäisi vielä saada päätös jalkautettua virkamiestasolle ja saada kaikki ymmärtämään mitä päätös tarkoittaa. Valvonta päätöksen toimeenpanosta näyttää jäävän valtuutettujen etc. harteille.

Kommentoi kirjoitusta.

Kaupunginhallitus 30.5.

Lauantai 4.6.2016

Kaupunginhallituksen 30.5. kokouksessa käytiin läpi mm. Raision talouden tilaa. Sama virsi jatkuu – liian vähän tuloja suhteessa menoihin.

Verotulojen kehitys on ollut viime vuosina Raisiolle suotuisaa, mutta verotulojen kasvu per henkilö ei ole kuitenkaan auttanut meitä pois ahdingosta. Toisaalta ilman moista kasvua olisimme jo sillassa. Vuodesta 2012 vuoteen 2014 verotulot per henkilö ovat kasvaneet noin 600 euroa vuoden 2014 tulon ollessa 3970 euroa per asukas. Kun katsotaan Turun, Kaarinan ja Naantalin vastaavia lukuja, olemme kirineet todella hienosti jo toiseksi tuossa nelikossa. Vuonna 2012 olimme nelikon peränpitäjiä 3365 eurolla per asukas.

Linkki tilastoon.

Vuoden 2015 tilastoja ei ole vielä saatavilla mutta tilinpäätöksen perusteella verotulot ovat kasvaneet hieman. Vuoden 2016 luvut taas ovat laskussa ainakin Kuntaliiton ennusteen mukaan. Kuntaliiton verotuloennuste näyttää Raisiolle noin 1,8 miljoonaa euroa heikompaa verotuottoa kuin on budjetoitu.

Hallituksen kokouksessa päätettiin myös Raision kaupungin ja ely-keskuksen välisestä maahanmuuttosopimuksesta ja sen uudesta tulkinnasta. Ely-keskus ehdotti Raisiolle maahanmuuttomäärän kasvattamista 60:een henkeen kolmen vuoden aikana. Vuoden 2013 päätöksen mukaan Raision piti ottaa 25 henkilöä kolmen vuoden aikana.

Vaikka uudet luvut näyttävät paperilla huonommilta kuin vanhat, niin kaikesta huolimatta uudessa sopimuksessa on kyse parannuksesta entiseen verrattuna. Vanhan sopimuksen tulkinnan mukaan lukumääriin ei laskettu mukaan perheiden yhdistämisiä ja ns. itsenäistä muuttoa. Esimerkiksi vuonna 2014 Raisioon piti tulla 10 henkeä, mutta lopulta lukumäärä oli 39 henkeä johtuen juuri perheiden yhdistämisestä ja ns. itsenäisestä muutosta. Uudessa sopimuksessa nuo edellä mainitut lasketaan mukaan sopimuksen lukumääriin.

Hallituksen kokouksessa yritin saada ehdotukseen vähennyksen myös lukumäärään mutta vielä ei aivan ollut sen aika, mutta pitkälle on tultu siitä, kun olen asian nostanut esiin vuonna 2013. Sinnikäs työ ja tosiasioihin perustuva asian esiin tuominen on aiheuttanut keskustelua ja ajatuksia kollegoiden parissa. Kiitos siitä hallituksen jäsenille.

Edelleen maahanmuuttoasioissa on vielä tehtävää varsinkin budjetoinnin puolella. Asioista vastaava henkilö on tehnyt ”laskelman”, joka on kokousasian liitteenä. ”Laskelman” mukaan Raisio sai valtiolta laskennallisia korvauksia 1 242 356 euroa vuonna 2015 ja kuluihin olisi mennyt 1 156 553 euroa. Koko sepustus on harhainen käsitys tilanteesta. Ensinnäkin paperista puuttuu kokonaan henkilömäärät, joten koko ”laskelman” tietoarvo on lähellä nollaa. Selvitys ei myöskään ota millään tavalla huomioon aiemmin Raisioon otettuja henkilöitä, joista ei enää saada valtion maksamia laskennallisia korvauksia.

Laskennallisten korvausten parista tippuvia on Raisiossa vuosittain joitain kymmeniä. Rahallisesti tuo merkitsee joitain satoja tuhansia euroja per vuosi. Tämä rahamäärä jää raisiolaisten veronmaksajien maksettavaksi ja summa on kumulatiivinen, joten vaikutukset budjettiin lasketaan miljoonissa. Täytyy myös huomioida Kuntaliiton lausunto, minkä mukaan laskennalliset korvaukset eivät kata edes puolta todellisista kustannuksista ja loput jää kuntalaisten maksettavaksi.

Alla esimerkki taulukon muodossa henkilömääristä.

Taulukko_Raisio.png

Henkeä/vuosi -rivillä on THL tilastoista saadut määrät eli vastaanotetut+perheiden yhdistämiset +  ns. itsenäinen muutto.

ko. vuosi+2 edellistä -rivillä on laskettu ko. vuoden ja kahden edellisen vuoden vastaanotetut, koska korvauksia maksetaan pääasiassa kolmen vuoden ajalta.

Kolmannella rivillä on määrä, joka on tippunut korvausten parista ko. vuonna.

Viimeisellä rivillä on vuosien 2008-2015 valtion korvausten parista pudonneet.

Taulukossa ei ole huomioitu vuoden eri kuukausia, koska minulla ei ole mahdollista saada tietoja eri kuukausien tulijamääristä.

Jos otetaan esimerkiksi vuosi 2015, niin voidaan laskea laskennallisten korvausten parissa olevan vuoden 2015, 2014 ja 2013 kaupunkiin otetut ja muuttaneet oleskeluluvan saaneet (merkattu punaisella värillä) eli 92 henkeä.

Keltaisella värillä on merkitty henkilömäärä, joka on tippunut ko. vuonna pois laskennallisten korvausten parista kolmen vuoden jälkeen eli 26 henkeä.

Tämän pienen taulukon avulla voidaan jo nähdä, että muutamien vuosien aikana valtion maksamien laskennallisten korvausten parista on pudonnut noin 140 henkeä. Tämä on summa, joka kasvaa kumulatiivisesti eli kolmen vuoden kuluttua määrä on noin 230.

Näin kustannukset siirtyvät pikkuhiljaa Raision budjettiin. Eli jos esimerkiksi vuoden 2015 korvaukset noin 92 hengen osalta olivat noin 600 000 – 1 200 000, niin tässä 140:n tapauksessa menetetyt korvaukset ovat huomattavasti suuremmat.

Facts are stubborn things (Tosiasiat ovat itsepäisiä asioita) – Ronald Reagan

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntavaaliehdokkaaksi?

Keskiviikko 18.5.2016

Raision Perussuomalaiset ovat tavattavissa Raision uudella torilla lauantaina 21.5. kello 10-14. Olemme paikalla keskustelemassa kuntalaisten kanssa mieltä askarruttavista asioista, sekä värväämässä tai etsimässä ehdokkaita seuraaviin kuntavaaleihin. Seuraavat kuntavaalit ovat hieman alle vuoden kuluttua eli vuoden 2017 huhtikuussa.

Olisi äärimmäisen tärkeää saada ehdokkaiksi eri ikäisiä ehdokkaita molemmista sukupuolista mahdollisimman laajalta alalta yhteiskunnasta. Mitä heterogeenisempi on ehdokasjoukko, sitä paremmin tulevat eri ”yhteiskuntaluokat” edustettua valtuustossa ja yleensä päätöksenteossa.

Osallistuminen kuntavaaleihin ja kunnan päätöksentekoon on lähidemokratiaa parhaimmillaan. Kunnissa päätetään asioista, jotka ovat läsnä kuntalaisten jokapäiväisessä elämässä ja näin toiminta voi olla hyvinkin konkreettista.

Jos yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat edes vähän, niin kannattaa harkita ehdokkaaksi lähtemistä. Toiminta luottamuselimissä ei ole mitään rakettitiedettä ja jokainen luku- ja kirjoitustaitoinen pystyy kyllä toimintaan osallistumaan, jos päässä liikkuu edes jotain. Jos ihmisellä on heinäntekojärkeä ja laskutaitoa, niin sillä pääsee pitkälle myös tässä savotassa.

Kommentoi kirjoitusta.

Luottamuspaikkapohdintaa kuntavaalien näkökulmasta

Perjantai 13.5.2016

Kuntavaalit ovat hieman alle vuoden päästä ja ehdokkaiden etsintä/hankinta pitäisi olla jo käynnissä. Jollain keinoilla pitäisi pystyä houkuttelemaan mahdollisimman paljon uusia ehdokkaita mukaan toimintaan.

Olen koittanut tuoda paikallisyhdistyksessämme esiin sellaista käytäntöä, että annetaan äänimäärän ratkaista paikat. Tämä tarkoittaa sitä, että eniten ääniä saanut voisi valita ensimmäisenä missä toimielimessä hän haluaisi ajaa asioita ja vaikuttaa.

Tämä on reilu tapa varsinkin uusia jäseniä ja ehdokkaita kohtaan, koska tällöin paikkajakoihin vaikuttaa eniten se miten ehdokas on tuonut asioita kampanjassaan esiin ja onko niille ollut kannatusta äänestäjien keskuudessa. 

Muissa puolueissa, varsinkin vasemmalla, on käytössä sellainen toimintatapa, jossa uudet vaaleissa läpipäässeet eivät välttämättä saa äänimääränsä oikeuttamaa paikkaa luottamuselimissä, vaan heidän oletetaan tyytyvän pelkkään valtuustopaikkaan tai johonkin merkityksettömämpään lautakuntapaikkaan. Tällainen toimintatapa ei ole reilua, koska siinä ohitetaan äänestäjien tahto ja paikoille voidaan nimetä henkilöitä, joiden ajatuksille ei ole ollut kannatusta tai osaaminen ei ole vakuuttanut äänestäjiä.

Eduskuntaankin valitaan ne ehdokkaat, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Ei sinne valita edustajia sen mukaan kauanko on maksettu puolueen jäsenmaksua. Onneksi.

Vaaleissa on jokaisella ehdokkaalla mahdollisuus tehdä kampanja, jolla vakuuttaa äänestäjät osaamisesta ja halusta sekä kyvystä ajaa lupaamiaan asioita. Jos kyvyt eivät riitä tuomaan tiettyjä asioita esiin ennen vaaleja, niin miten tämä muka onnistuisi sitten vaalien jälkeen?

Vaikka itse sainkin viime vaaleissa eniten ääniä omassa ryhmässä, niin en voi millään lähteä vaaleihin sillä asenteella, että tilanne toistuisi. Joudun lähtemään kamppailuun nöyrästi puhtaalta pöydältä ja vakuuttamaan äänestäjät siitä, että toimin luottamustoimissa äänestäjien tahdon mukaan aktiivisesti, enkä ole ajamassa omaa etua. Tietenkin tuon kampanjassani esiin aktiivisuuden tämän vaalikauden aikana mutta muuten olen samalla viivalla uusien ehdokkaiden kanssa. Jos tämä ei riitä tuomaan tarpeeksi ääniä, niin sitten se on niin ja tyydyn tuloksen tuomaan järjestykseen paikkajaossa.

Näin sen myös täytyy mielestäni mennä jokaisen kohdalla. Paikat eivät ole palkintoja tai egon nostattamista varten kerättäviä statussymboleja, vaan äänestäjille luvattujen asioiden ajamista varten avautuvia mahdollisuuksia.

Kommentoi kirjoitusta.

Rahasta on edelleen kysymys

Perjantai 15.4.2016

Valtakunnan tason, kuin myös kuntatason, politiikkaa ja uutisia seuraamalla käy välillä mielessä, että onko osalla ihmisistä minkäänlaista hahmotuskykyä asioiden suhteesta toisiinsa. Päätöksiä voidaan tehdä yhden asian osalta aivan kuin asia ei liittyisi millään tavalla mihinkään muuhun ja sen jälkeen ihmetellään silmät ja suu O:n muotoisina, kun teoilla onkin seurauksensa.

Raisiossa kaupungin ja ely-keskuksen välinen sopimus maahanmuuttajien sijoittamisesta kuntaan palautettiin uuteen valmisteluun kaupunginhallituksen kokouksessa 11.4. Mielestäni tällainen manööveri oli turha, koska kaupunginjohtaja tuskin tulee varsinaista esitystä muuttamaan. Siellä tulee edelleen olemaan esitys maahanmuuttajien määrän lisäämisestä, mutta esittelytekstissä on sitten todennäköisesti käytetty kaunistelevia adjektiiveja ja luovaa ajattelua kustannuksista.

Tässä tilanteessa ihmetyttää kaupunginjohtajan tahtotila väkisin ajaa kaupungin kannalta huonoa sopimusta, vaikka poliittinen tahtotila kaupungissa on toisenlainen. Olen aina kuvitellut, että kaupunginjohtaja on sellainen taho, joka ajaa kuntalaisten etua. Olen ehkä sitten kuvitellut tuonkin tehtävän tarkoituksen väärin.

Totean kustannuksista edelleen sen, mitä esimerkiksi Kuntaliitto on jo pidemmän aikaa kertonut. Maahanmuuttajista saatavat laskennalliset korvaukset eivät kata edes puolia todellisista kustannuksista.

Turun tekemää vanhaa selvitystä apuna käyttäen voidaan laskea karkea arvio kustannuksista Raisiossa. Turussa selvityksen kohteena oli vuodet 2008-2009 ja kustannuksiksi oli saatu noin 36,7 miljoonaa euroa per vuosi. Kohderyhmänä kieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame ja kohderyhmän suuruus 11800-12488 henkeä. Raisiossa vastaavan väestöryhmän koko on noin 1500 henkeä, joten kustannukset olisivat tuon mukaan noin 4,4 – 4,7 miljoonaa euroa vuodessa. Laskuissa ei ole otettu huomioon kustannustason nousua jne.

Maan hallitus on antanut eduskunnalle esityksen varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotuksista. Jos ja kun muutos tulee voimaan, pyritään sillä lisäämään kuntien maksukertymää 54 miljoonaa euroa vuodessa. Linkki uutiseen.

Samanlainen linjaus tehtiin jo aiemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen osalta ja Raisiossa korotus pantiin täytäntöön täysimääräisenä johtuen huonosta taloudellisesta tilanteesta. Raisiossa ei ole vielä käyty keskusteluja siitä, miten suhtaudumme mahdollisiin korotuksiin päivähoitomaksujen osalta.

Raisiossa käydään tällä hetkellä keskustelua siitä, että pitäisikö kaupungin ottaa enemmän vastaan oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia siitä huolimatta, että ko. väestöryhmän suhteellinen osuus on ollut Raisiossa jo pitkään Varsinais-Suomen toiseksi korkein heti Turun jälkeen.

Jos määrää jostain kummasta syystä päätetään taas lisätä, niin jostain nuokin rahat on otettava. Onkin erittäin todennäköistä, että tuossa tilanteessa päivähoitomaksujen korotus tulisi olemaan erittäin todennäköistä.

Näin nämä asiat menevät. Yksi asia vaikuttaa toiseen. Jos lisäämme kunnassa sellaisia ei-lakisääteisiä toimintoja, mitkä vievät rahaa, on tuo rahamäärä saatava jostain muualta. Tuo muualta tarkoittaa seuraavia asioita: verojen ja maksujen korotukset, palvelujen leikkaukset, henkilötyövuosien vähennykset.

Kannattaa panna nyt mieleen, että mitkä puolueet kannattavat palvelujen leikkauksia ja verojen korotuksia. Tällä hetkellä Raisiossa näyttää siltä, että vasemmistoliitto ja keskusta näin haluavat tehdä ja aivan varmasti myös vihreät mikäli kaupunginhallituksessa olisivat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maahanmuutto, ely-keskus, Raisio, päivähoitomaksut

Pakolaissopimus uuteen valmisteluun

Maanantai 11.4.2016

Raision kaupunginhallituksen 11.4. kokouksessa päätettiin äänestyksen jälkeen palauttaa pakolaissopimus uuteen valmisteluun. Uutta valmistelua asiassa kannattivat kokoomus, sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset. Keskusta ja vasemmistoliitto olisivat halunneet hyväksyä sopimuksen sellaisenaan ilman mitään kritiikkiä.

Kaupunginjohtajan esitys hyväksyä sopimus on heppoinen ja vaatii tuekseen ainakin esimerkiksi kustannusselvityksiä.

Sopimuksessa esitetään Raisiolle 60 henkeä kolmen vuoden aikana ja koko määrä voisi tulla jo ensimmäisenä vuotena. Määrästä puuttuvat perheiden/sukujen yhdistäminen ja niin sanottu itsenäinen muutto vastaanottokeskuksista Raisioon. Näiden vaikutus oikeaan määrään on moninkertainen. Arviolta sovittu 60 voisi tarkoittaa vaikkapa 200-250 henkeä.

Sopimuksessa ja esittelytekstissä mainitaan valtion maksamat laskennalliset korvaukset. Laskennalliset korvaukset, mitkä ovat edelleen 90-luvun tasolla. Laskennalliset korvaukset, mitkä Kuntaliiton mukaan eivät kata edes puolia todellisista kustannuksista.

Olen monesti todennut, että asian käsittelyllä ei ole kiire. Meillä on asiasta sovittu hallituksessa vuonna 2013 vuosiksi 2014-2016, joten aikaa on vuoden loppuun. Olen myös tuonut julki, että katsotaan nyt rauhassa, miten vuosi sujuu taloudellisesti ja ei ainakaan ennen talousarvioneuvotteluja palata asiaan.

Riskinä on, että teemme nyt taloudellisesti raskaan päätöksen kaupungille ja syksyllä joudumme sitten miettimään verojen korotuksia ja palveluiden leikkauksia. Kaupunginjohtaja ei ainakaan vielä ole kertaakaan osannut sanoa, että mistä leikataan, jos taloudellinen tilanne vaatisi säästöjä. Ja kustannuksia sopimuksen lukumäärien kasvattamisesta väistämättä syntyisi.

Naantalissa sopimus on jätetty myös pöydälle kh:n kokouksessa. Merkit ovat sellaiset, että sopimusta ei tulla missään nimessä hyväksymään ELY-keskuksen esittämässä muodossa.

Kaarinassakin sopimus herättää varmasti lisää keskustelua, eikä ihan sukkana ole hyväksyttävissä.

On mukavaa huomata, että päättäjät ottavat luvut ja tosiasiat huomioon päätöksiä tehtäessä. Huomataan, että ko. toiminta vaatii paljon rahaa ja sitä toimintaa on vaikeaa perustella kuntalaisille veronkorotusten ja leikkausten lomassa.

P.S. Vieläkin osalle ihmisistä on asiasta keskusteltaessa epäselvyyttä termeistä yms. Kun keskustellaan maahanmuutosta, niin silloin keskustellaan nimenomaan maahanmuutosta eli maahanmuuttopolitiikasta, ei maahanmuuttajista henkilöinä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pakolaissopimus, ely-keskus, Raisio, maahanmuutto

ELY-keskuksen sopimuksesta edelleen

Lauantai 2.4.2016

Raision kaupunginhallitus käsitteli ELY-keskuksen ja kaupungin välistä pakolaisten vastaanottosopimusta 29.3. kokouksessa ja asia päätettiin jättää yksimielisesti pöydälle.

Raisiolla on voimassaoleva päätös vastaanottomääristä vuosiksi 2014-2016, joten mitään kiirettä asian ottamiseksi esiin tässä vaiheessa vuotta ei ole.

Nykyisen päätöksen mukaan Raisioon piti tulla 25 henkilöä kolmen vuoden aikana 10-5-10 kuviolla. Vuonna 2014 kuntaan tuli kuitenkin 39 turvapaikanhakijataustaista. Nostin määrän ylityksen keskusteluun kaupunginhallituksessa mutta asia ei johtanut mihinkään. 39 henkilöä saatiin tulkinnoilla ja semantiikalla väännettyä sopimuksen määrittämäksi kymmeneksi henkilöksi. Tulkinnasta huolimatta oikea luku on kuitenkin 39 henkeä ja myös kustannukset aiheutuvat tuon määrän mukaan.

Vuoden 2015 lukumäärä on epävirallisen tiedon mukaan 10 henkeä, mikä on kaksinkertainen sovittuun määrään nähden. Ylittävältä osalta tulijat ovat ns. itsenäisiä muuttajia. Termi itsenäinen muutto tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että tulijat on ohjattu Raisioon vastaanottokeskuksista.

Ely-keskuksen uudessa esityksessä Raisiolle esitetään 60-henkeä vuosiksi 2016-2018. Lukumäärään ei laskettaisi perheiden/sukujen yhdistämisiä, eikä ns. itsenäistä muuttoa. Samoin koko määrä voitaisiin sijoittaa kuntaan jo ensimmäisenä vuotena. Näin tulisikin todennäköisesti tapahtumaan ja sitten taas vaadittaisiin uutta sopimusta tai tulijoita sijoitettaisiin kuntaan ns. itsenäisenä muuttona Maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten toimesta. Aiempien vuosien kokemuksesta voin todeta, että tuo 60 henkeä olisi vain vähimmäismäärä ja todelliset määrät tulisivat olemaan moninkertaisia. Ja kun ylityksiä tapahtuu, ketään ei ole vastuussa tilanteesta, eikä poliittista tahtoa löydy pitämään sopimuksista kiinni.

Kaupunginjohtaja ja ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö puolustavat vastaanottokiintiöiden nostoa sillä, että 'muutto kuntiin olisi hallittua'. Tämän lauseen tarkoitus ei ole ainakaan minulle avautunut, sillä vaikka nostaisimme kiintiöitä kuinka paljon tahansa, niin vastaanottokeskuksista ohjattaisiin edelleen turvapaikanhakijoita kuntiin ns. itsenäisinä muuttajina. Varsinkin pienillä maaseutupaikkakunnilla sijaitsevat keskukset toimivat tällä tavalla. Tuollaiset kunnat paikkaavat talouttaan haalimalla turvapaikanhakijoita mutta tarkoituskaan ei ole, että uudet tulijat jäisivät kunnan taloutta heikentämään, vaan tulijat lähetetään eteenpäin muualle. Tässä vaiheessa tulijan kolmen vuoden korvausjaksosta on jo osa kulunut ja tuleva sijoituskunta ei tule saamaan korvauksia uudesta vastaanotettavasta edes paljon mainostettua kolmea vuotta.

Kustannukset vastaanotosta jäävät suurimmaksi osin vastaanottavan kunnan asukkaiden maksettaviksi. Kuntaliiton kanta on jo pitkään ollut, että laskennalliset korvaukset eivät kata edes puolia todellisista kustannuksista ja toiminnalla on vaikutus kunnan tulevien vuosien budjetteihin.

Usein viranhaltijat ja maahanmuuttoviranomaiset haluavat tuoda esiin valtion kunnille maksamia korvauksia. Esimerkiksi Raision sosiaali- ja terveysjohtaja Sandberg kirjoittaa kokousasian esittelytekstissä Raision saavan vuodelta 2015 valtiolta korvauksia 1 145 044,12 euroa. Tällainen lukujen läiskiminen esittelytekstiin on hämmentävää, eikä sillä ole muuta tarkoitusta kuin hämätä lukijaa luulemaan, että toiminnasta tulisi kaupungille ylimääräistä rahaa. Toisaalta kun asianosaisilta kysytään maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista, niin kenelläkään ei ole mitään tietoa ko. asiasta. Maahanmuuttoasioita ei hoideta kunnassa lukuihin tai tosiasioihin perustuen, vaan täysin tunteella ja laissez-faire -periaatteella (antaa mennä, menköön). Tähän syyllistyvät yhtä lailla viranhaltijat kuin kunnallisissa luottamustoimissa toimivat. Asiasta ei ehkä tiedetä, eikä oikein uskalleta edes koskea koko asiaan edes pitkällä tikulla peläten leimautumista ja ryhmän aiheuttaman paineen takia.

Tuo Raision vuoden 2015 saama korvaus on siis pelkkä laskennallinen korvaus, mikä kattaa alle puolet todellisista kustannuksista. Raisiolaisten veronmaksajien pitää maksaa toiset hieman yli 1 145 000 euroa kunnallisveron kautta. Korvauksia maksetaan henkilöistä, jotka ovat olleet maassa alle kolme vuotta (neljä vuotta, jos on tullut oikeana pakolaisena eli valittu leiriltä), joten valtion korvausten parista putoaa jatkuvasti jonossa osa Raisioon sijoitetuista.

Lopputulemana on korvauksista se, että kuntalaiset joutuvat maksamaan jokaista tukieuroa vastaan toisen euron kunnallisverotuksessa ja kolmen – neljän vuoden kuluttua kustannukset jäävät täysimääräisesti kunnan maksettavaksi.

Esimerkiksi Raision vuoden 2015 puolen miljoonan alijäämää ei olisi, jos emme joutuisi toimintaa näin paljon rahaa osoittamaan. Todennäköisesti taloutemme olisi ollut jo monia vuosia paljon paremmalla mallilla, jos Raisio olisi toiminut hieman maltillisemmin vastaanottomäärien kanssa, kuten esimerkiksi Kaarina, Naantali ja Rusko.

Lisäksi vastaanottotoiminta ei ole kunnille lakisääteistä mutta toiminnasta on kiistatta merkittäviä kustannuksia kunnalle. Tämä on oikeasti sellainen säästökohde, josta voidaan leikata, eikä leikkauksesta ole kunnalle mitään haittaa. Päinvastoin.

Tosiasia on, että Raisio on ottanut vuodesta 2011 lähtien suhteessa eniten pakolaisia koko Varsinais-Suomessa. Siis jopa enemmän kuin Turku puhumattakaan alueen muista kunnista. On outoa, että jo kuntaan sijoitettuja ei oteta millään tavalla huomioon, kun tällaisia sopimuksia ehdotellaan. Jos me päättäjät tuon uuden sopimuksen hylkäämme, niin meillä ei ole mitään hävettävää asian suhteen.

Linkki Raision vastaanottomääriin jne.

Kommentoi kirjoitusta.

ELY-keskuksen propagointi kiihtyy

Torstai 17.3.2016 klo 19.08

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja keskuksen maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki vyöryttävät turvapaikanhakijoiden vastaanottosopimusten laajentamista ja hyväksyntää suurella vaihteella. Asian ajamiseksi on valjastettu mm. virkamiehet ja media. 

ELY-keskuksen ja kuntien väliset sopimukset maahanmuuttajien kuntasijoituksista ovat suuri riski kunnalle. Toisaalta sopimus vaaditaan, jotta valtio maksaisi korvauksia kunnalle, toisaalta sopimus näyttäisi olevan avoimen valtakirjan kaltainen lupa sijoittaa kuntiin maahanmuuttajia vastaanottokeskuksista.

Maahanmuuttajien sijoittaminen kuntiin on kunnalle vahvasti tappiollista. Kuntaliiton laskelmien mukaan valtion maksamat laskennalliset korvaukset maahanmuuttajista eivät kata edes puolia toiminnan todellisista kustannuksista. Korvauksia maksetaan 3-4 vuoden ajan, ja tämän jälkeen kustannukset jäävät täysimääräisesti kunnan maksettaviksi ja kuntalaisten rasitteeksi.

Monet pienet vastaanottokunnat ovat jääneetkin taloudelliseen pattitilanteeseen turvapaikanhakijoiden kanssa. Kunnan talous on vahvasti riippuvainen korvausrahojen maksatuksesta, mutta toisaalta tulijoista täytyy päästä eroon ennen kuin kolme vuotta tulee täyteen. Ratkaisuna vastaanottokeskuspaikkakunnat ovat keksineet lähettää tulijoita tasaisena virtana kasvukeskuksiin. Tähän tietysti saadaan tukea Maahanmuuttovirastolta ja toimintaa kutsutaan itsenäiseksi muutoksi kuntiin.

ELY-keskus vedättää kuntia kertomalla kuinka kuntaan sijoitettaisiin 15-18- vuotiaita 'lapsia'. Jätetään kuitenkin kertomatta, että nuo ovat vasta se ensimmäinen aalto ja perässä tulee koko perhe ja suku. Mediassa nähtyjen kuvien ja sisäministeriön tietojen mukaan tulijat ovat kuitenkin pääasiassa noin kolmekymppisiä nuoria miehiä.

Viimeksi tällaiseen vedätykseen sortui Kaarinan perusturvalautakunta 15.3. Lautakunta hyväksyi sopimuksen, jossa kuntaan sijoitetaan 60 turvapaikanhakijaa. Lautakunta hyväksyi sopimuksen siitä huolimatta, että esityslistalla mm. mainittiin maahanmuuttajien kuluttavan noin 1,5-2 kertaa henkilöresursseja kantaväestöön verrattuna. Ja kun tuollaisia resursseja ei ole, niin kunta joutuu palkkaamaan lisää henkilökuntaa huolehtimaan uusista tulijoista.

Samanlaista sijoitettavien määrää on esitetty myös Raisiolle. Sopimuksen mukaan määrään ei laskettaisi perheiden/sukujen yhdistämistä ja ns. itsenäistä muuttoa kuntiin. Mielestäni nuo pitää ehdottomasti laskea mukaan lukuihin, koska käytännössä juuri nuo tekijät voivat helposti nelinkertaistaa (tai jopa enemmän) määrän.

ELY-keskuksen ehdotukset uusista vastaanottomääristä Raisiolle ovat nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ylimitoitettuja. Maahanmuuttopäällikkö Myllymäen pitäisi kaupungin taloudellinen tilanne tietää, koska hän istuu Raision valtuustossa päättämässä mm. budjetista. Lähes kaikista palveluista joudutaan leikkaamaan ja maksujen korotukset on pakko tehdä täysimääräisinä, jotta talous ei täysin romahtaisi. Joka väittää, että maahanmuuttajien vastaanottoon laitetut rahat eivät ole muualta pois, valehtelee törkeästi.

Ehdotuksessa ei myöskään oteta huomioon jo aiempina vuosina kuntiin sijoitettuja maahanmuuttajia. Raision aiempien vuosien holtiton maahanmuuttopolitiikka on johtanut vieraskielisten osuuden huomattavaan kasvuun kaupungissa. Voidaankin todeta, että osa nykyisestä huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuu suoraan maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista, koska maksetut korvaukset ovat irrallaan todellisista kustannuksista ja korvauksia maksetaan vain tietty aika.

Raision kaupungin päättäjänä olen vastuussa kuntalaisille siitä, että päätökset ovat heidän parhaakseen. Tästä syystä tulen sopimusta uudelleen neuvoteltaessa edelleen ajamaan vastaanottomäärän laskemista mahdollisimman pieneksi. Saa nähdä miten käy, koska propaganda sopimuksen hyväksynnän puolesta on varmasti kovaa ja muissa puolueissa asiaa ei nähdä jostain syystä tärkeänä tai siihen kuluvaa suurta rahamäärää merkityksellisenä.

Kommentoi kirjoitusta.

ELY-keskus painostaa kuntia maahanmuuttajien vastaanottoon

Lauantai 5.3.2016

Ely-keskuksen Kalle Myllymäki on ehdottamassa alueen kunnille moninkertaisia määriä 'pakolaisten' kuntapaikkoihin. (TS, RS)Esimerkiksi Raisiolle ja Naantalille Myllymäki kaavailee 60 henkilön sijoittamista. Tuo 60 on käytännössä lupaus vähimmäismäärästä ja todelliset määrät tulisivat olemaan noin 4-5 kertaa suurempia johtuen perheiden/sukujen yhdistämisestä.

Esimerkkinä vuoden 2014 tilanne Raisiossa, missä oltiin sovittu 10 henkilön sijoittamisesta mutta kun tilastoja vuoden päästä tarkastettiin, niin lukumäärä olikin 39 henkilöä. Asiasta kyllä keskusteltiin kaupunginhallituksessa mutta niin vain tuokin 39 väännettiin ja käännettiin kymmeneksi henkilöksi – kun on maahanmuutosta kyse, niin Elon laskuoppikin saa väistyä ja uusi totuus ohittaa faktat.

Raision vieraskielisten määrä kasvaa nykyään noin sadalla henkilöllä vuodessa. Vuoden 2014 tilaston mukaan kaupungissa on 1507 muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvaa asukasta. Määrä oli tuolloin noin 6,2 % väestöstä. Naantalissa osuus on noin 1,8 % ja Kaarinassa 3,7 % väestöstä. Näitä lukuja vastaan asiaa tarkasteltaessa Raision ei pidä lisätä määrää omilla toimillaan enää yhdelläkään.

Taloudellisesti Kaarinassa ja Naantalissa menee paremmin kuin Raisiossa, joten nuo kaupungit ehkä voisivat kestää määrien kasvattamisen jonkin aikaa mutta lopulta nekin olisivat uusien tulokkaiden kanssa kaulaansa myöten suossa. Raisiossa tilanne on ollut jo vuosia huono ja meillä ei ole mitään mahdollisuuksia ottaa osaa ko. sirkukseen. Tämän luulisi Myllymäenkin ymmärtävän, kun istuu Raision kaupunginvaltuustossa päätöksiä tekemässä ja tietää kaupungin taloudellisen tilanteen.

Minkäänlaista hyötyä kaupungille ei kuntapaikkojen lisäämisestä koidu. Seuraukset ovat pelkästään kielteisiä. ELY-keskus korostaa usein sitä, että valtio maksaa korvauksia maahanmuuttoon liittyvästä toiminnasta mutta samalla jätetään kertomatta tosiasia, että korvaukset eivät kata lähellekään todellisia kustannuksia. Kuntaliiton mukaan korvaukset ovat alle puolet todellisista kustannuksista. Tuon loppuosan maksavat kuntalaiset korotettuina veroina ja palvelumaksuina sekä palveluiden leikkauksina. Ja kolmen vuoden jälkeen kustannukset ovat täysimääräisenä kunnan maksettavana.

Suuri ulkomaalaisväestön osuus aiheuttaa kunnassa myös vuokratason nousua ja tästä seuraa ongelmia pienituloisille asukkaille. Ilmiö on tuttu jo Raisiossa ja siitä seuraa mm. nuorempien asukkaiden muuttaminen pois kaupungista. Tällainen kehitys ei ole tervettä eikä toivottavaa.

En voi olla tässä nostamatta esiin viime eduskuntavaalien tulosta, mikä oli perussuomalaisten osalta Raisiossa hyvä. Perussuomalaiset olivat eduskuntavaaleissa Raision suurin puolue (22,8 %). Jostain tuokin kertoo. Minun mielestäni se kertoo siitä, että raisiolaiset haluavat jotain tolkkua kaupungin (Ja Suomen) harjoittamaan maahanmuuttopolitiikkaan.

ELY-sopimus tulee todennäköisesti kevään aikana kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tulen esittämään samoin kuin vuonna 2013 eli pienempiä määriä ja laskentatavan muutosta vastaanotettujen osalta. Viimeksi yksikään muu puolue ei kannattanut ehdotustani, joten ne hyväksyivät tilanteen jatkumisen ennallaan. Jää nähtäväksi onko mikään muuttunut vai jatketaanko edelleen jossain unelmien ja toiveiden tiellä.

Tilastoja THL:n Sotkanetistä. 'Osuus ↔ Lukumäärä' napista saa muutettua näkymän suhteellisen osuuden ja lukumäärän välillä. Tuosta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maahanmuutto, ely-keskus, Raisio

Menoja lisää

Torstai 25.2.2016

Aamuset -kaupunkilehdessä julkaistussa jutussa käsiteltiin mm. ELY-keskuksen ja kuntien välisiä sopimuksia maahanmuuttajien kuntapaikoista. Aivan ensimmäisessä kappaleessa todetaan sama asia, mikä on ollut ainakin Raisiossa selvillä jo useamman vuoden ajan. Siinä todetaan seuraavaa: ”Sopimuksen perusteella Turun osuus heistä (Varsinais-Suomen sijoitusmäärä eli 470) on 50, mutta käytännössä määrä on useita satoja.”

Edellinen kertoo hyvin tilanteen esimerkiksi Raision osalta monen vuoden ajalta. Tehdään sopimuksia ja sovitaan joku tietty määrä, esimerkiksi 10 henkilöä, mutta kun asiaa tarkastellaan vuoden kuluttua, voi määrä olla ihan mitä tahansa, kuten vaikka 39 henkilöä. Koskaan määrät eivät ole alle sovitun.

Tällainen laittaa miettimään koko sopimusjärjestelmää. Miksi sopimuksia yleensä tehdään, jos niitä ei noudateta? Ollaan tilanteessa, jossa sopimuksen tehneet kunnat ovat käytännössä antaneet Maahanmuuttovirastolle ja ELY-keskukselle avoimen valtakirjan. Annettiin pikkusormi, mutta meni koko käsi ja kohta loputkin. Tällaisessa tilanteessa nollasopimus tai koko sopimuksen irtisanominen olisi parempi ratkaisu.

Jutussa on myös toistettu vanha virsi kustannuksista eli kerrotaan valtion maksavan pakolaisista aiheutuvat todelliset kustannukset ensimmäisen 3-10 vuoden ajan.

Asia ei nyt kuitenkaan ole aivan näin. Jos paikkakunnalle sijoitetaan pakolaisleireiltä valittuja henkilöitä, maksetaan korvauksia maksimissaan neljän(4) vuoden ajan. Turvapaikanhakijoista yms. maksetaan korvauksia kolmen(3) vuoden ajan. 10 vuotta voidaan maksaa korvauksia esimerkiksi jonkin sairauden tai vamman aiheuttamista sairaanhoidon kustannuksista.

Korvaukset eivät myöskään kata menoja todellisten kustannusten mukaan, vaan ovat laskennallisia. Kuntaliiton laskelmien mukaan korvaukset kattavat alle puolet todellisista kustannuksista. Loput maksaa ko. kunta omasta kassastaan. Ja kaikki kustannukset maksaa lopulta veronmaksaja.

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää kannanottoja maahanmuutosta ja pari asiaa kuntien rasitteista

Keskiviikko 3.2.2016

Merkittävät ulostulot maahanmuuttoon liittyvissä asioissa jatkuvat. Merkittävin kannanotto annettiin tänään valtiopäivien avajaisissa, kun presidentti Niinistö piti puheensa. Linkki puheeseen.

Toinen huomionarvoinen kolumni aihetta sivuten julkaistiin päivän Turun Sanomissa. Poliittisen historian professori Markku Jokisipilä kirjoittaa jälleen silkkaa asiaa. Linkki kolumniin.

Suomen Uutisissa julkaistiin kuntia, Raisiotakin, koskeva huomio turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta kuntiin. Jutussa on hyvin tiivistettynä asiat, joita myös minä olen tuonut esiin kokouksissa ja kirjoituksissa. Asiaa täytyy pitää jatkuvasti esillä, koska kestää aikansa saada viestin sisältö uppoamaan myös virkamiesten ja muiden poliitikkojen mieliin. Kun on vuosikausia toisteltu fraaseja maahanmuuton auvoisuudesta, on vaikeaa muuttaa yht'äkkiä kantaansa puhumattakaan siitä, että pitäisi miettiä asiaa faktapohjalta.

"Perussuomalaisten kansanedustaja, juuri eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajaksi valittu Leena Meri pelkää, että Suomessa ei vieläkään tiedosteta millainen maksupommi kuntia uhkaa turvapaikanhakijoiden osalta. Suuri joukko turvapaikanhakijoita saa tänä vuonna oleskeluluvan, jolloin kuntien on järjestettävä heille asuinpaikat ja peruspalvelut.
– On hyvä huomata, että valtio korvaa kuluja vain tietyn vuosimäärän sen jälkeen, kun henkilö saa oleskeluluvan. Tämän jälkeen kaikki kulut tulevat kunnan maksettaviksi, Meri muistuttaa."
Kun pyysin kaupungilta aikoinaan selvityksiä maahanmuuton kustannuksista Raisiolle, niin sosiaali- ja terveyslautakunta nosti kädet pystyyn ja kertoi selvityksen tekemisen olevan mahdotonta, mitä se todennäköisesti onkin, mutta odotin edes suuntaa antavaa selvitystä.

Sivistyslautakunta pystyi selvityksen tekemään, vaikka selvitys ei ollutkaan täydellinen, koska sellaisen tekeminen ei ole aivan pienen työn takana. Seuraavassa lainauksessa muutamia kaupungille aiheutuvia kustannuksia.

"Kuluja kulujen perään
Esimerkiksi Meren kotikaupungissa Hyvinkäällä kaupunki saa tietyn korvauksen jälkikäteen 6-16-vuotiaista esi- ja peruskoulun oppilaista, jos he ovat olleet opetuksessa vähintään neljä kuukautta.
– Tämä aikamäärän alle jääviä opiskeluaikoja ei kaupungille korvata. Myöskään matkakuluja ja koulukuljetuksia ei korvata, vaan nekin jäävät kaupungin maksettavaksi.
Eikä siinä vielä kaikki. Lasten päivähoidosta aiheutuvat kulut jäävät kokonaan kaupungin vastuulle ja myös kaikki välilliset kulut jäävät korvaamatta.
– Niitä ovat muun muassa kulut mahdollisista lisätiloista, lisähenkilöstön palkkauskulut sekä viranomaisten muu työ, kuten erilaisiin yhteistyöhankkeisiin ja tiedotuksiin osallistuminen, Meri luettelee."

Kun olen nostanut keskusteluissa esiin mahdollisia kustannuksia, joita maahanmuutosta Raisiolle syntyy, niin tyypillinen vastaus on sellainen, missä todetaan valtion maksavan kaiken. En tiedä uskovatko vastaajat itse tuohon. Jos uskovat, on tilanne vielä huonompi kuin mitä olen ajatellut. Tosiasia kuitenkin on, että valtion korvaukset eivät kata kustannuksia ja loppuosa kustannuksista katetaan kunnallisveroilla.

"Paineita veronkorotuksiin
Kuntaliitto on todennut jo aiemmin, että valtion maksamat korvaukset eivät jatkossa riitä kattamaan turvapaikanhakijoiden kasvattamia kuluja. Tämä aiheuttaa korotuspaineita kunnallisveron suuntaan.
– Laskennallinen korvaustaso on jäänyt jälkeen kustannuksista. Kuntaliitto ja kunnat ovat esittäneet, että korvausten taso tulisi korottaa niin, että ne vastaisi paremmin kustannuksiin, kertoo erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen Kuntaliitosta.
Kuntaliiton mukaan korvaustasoa pitäisi nostaa noin 50 prosenttia. Maahanmuutto syö esimerkiksi kuntien viranhaltijoiden ja toimihenkilöiden työaikaa.
– Kunnilta on tullut palautetta, että ensivaiheessa maahanmuuttaja-asiakkaan palvelemiseen menee puolitoistakertaa enemmän aikaa kuin kantaväestöön kuuluvan, Wikman-Immonen sanoo."

Raision kaupungin taloudellisen tilanteen ollessa vähintäänkin haastava, pitäisi myös meillä olla selkeä tieto päätösten, tai päätösten tekemättä jättämisen, aiheuttamista kustannuksista. Ei voi olla niin, että maahanmuutto on täysin koskematon momentti ja kustannukset pelkästään uskomusten varassa.

"Maksumieheksi joutuu jokainen
Meri kaipaa julkista laskelmaa, jossa on eritelty ikäluokittain, paljonko yhdestä henkilöstä syntyy kuluja, kun valtion korvaukset kunnalle loppuvat.
– Oleskeluluvan saaneen henkilön keskimääräisistä kuluista ei ole selkeää tietoa. Kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden kannalta olisi hyvä, jos esimerkiksi Kuntaliitto tekisi laskelmia turvapaikanhakijoiden aiheuttamista kustannuksista ja palvelutarpeista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Siten pystyttäisiin edes jotenkin varautumaan tuleviin kuluihin ja palveluihin kun valtion korvaukset loppuvat aikanaan, Meri sanoo.
Meri huomauttaa, että lasku oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista lankeaa lopulta jokaisen veronmaksajan kukkarolle.
– Valtion rahakirstu ei täyty itsestään, vaan yhteiset varat kertyvät meidän jokaisen valtiolle maksamista veroista ja valtion ottamasta lainasta, Meri toteaa."

Koko juttu luettavissa Suomen Uutisten sivuilta. Linkki.

Ja kun tässä on lainaamisen alkuu päästy, niin laitetaan vielä pari juttua Yrjöperskeleen blogista.

"Poliittinen eliitti elää sen mukaan, mitä heidän mielestään pitäisi olla, mutta ei välitä, miten oikeasti on. Kun teoria ja käytäntö eivät kohtaa, vika on nykyisin aina käytännössä."
"Tätä joukkorääkymistä voi tietysti harrastaa kaikessa rauhassa, sillä rääkyjät edustavat sellaista väestönosaa, joilla esitetty väite on jo itsessään perusteltu fakta. Lisäksi on ymmärrettävää, että he ovat huolissaan, sillä kyllähän osa heistäkin väkisinkin hoksaa, että heidän utopiansa perustuu heidän omissa päissänsä kehittämiinsä unelmiin, joilla voi samalla mukavasti nostaa egoaan eikä hyödylliseksi idiootiksi tunnustautuminen tietenkään ketään miellytä. Siinä kun menettää kasvonsa ja se on muutenkin kaikin puolin noloa. Tottahan sitä pitää välttää kaikin keinoin."

Kommentoi kirjoitusta.

Sote-maksujen korotuksesta

Torstai 17.12.2015

Raision kaupunginhallitus käsitteli 14.12. kokouksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen korotuksia. Kokouksessa äänestettiin asian pöydälle panosta, ei siitä että korotetaanko maksuja vai ei. Äänestin asian käsittelyn jatkamisen puolesta. Ennen kokousta kysyin valtuustoryhmältämme kantaa asiaan ja erikseen vielä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäseneltämme ja eriävää kantaa pohjaesitykseen ei tullut, joten myös kaupunginhallituksessa mentiin sen mukaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan kokouksessa 9.12. Kalliotie (vas) oli ainoa henkilö, joka oli ollut sitä mieltä, että maksuja ei koroteta. Kukaan muu lautakunnan jäsen ei kannattanut Kalliotien ehdotusta, joten ehdotus raukesi.

Tuosta lautakunnan päätöksestä johtuen demareiden ehdotus asian jättämiseksi pöydälle tuli hieman yllätyksenä. Todennäköisesti tuo oli vain pr-temppu, koska heidän kantansa lautakuntakäsittelyssä oli pohjaehdotuksen mukainen. Samaa voi sanoa vasemmiston toiminnasta, koska heilläkin on lautakunnassa enemmän kuin yksi jäsen ja täten Kalliotien ehdotuksen kannatus olisi pitänyt olla varma.

Raision kaupungilla menee tällä hetkellä enemmän rahaa toiminnan pyörittämiseen kuin sitä tulee kassaan. Siksi tällä hetkellä on pakko korottaa maksuja, jotta talous saataisiin kestävämmälle pohjalle. Tällaiset päätökset eivät ole mukavia tehdä, mutta niitä tehdään sen takia, koska viime valtuustokaudella vasemmistoenemmistöinen valtuusto ei kyennyt hillitsemään menoja, vaan ajoi kunnan lähes selvitystilaan.

Asiaan liittyy vahvasti myös maahanmuutto. Raision taloutta on (tietoisesti) heikennetty kasvattamalla maahanmuuttajataustaista väestöä. Olen yrittänyt saada tähän kasvuun jotain tolkkua mutta edelleen suurin osa päättäjistä ei ymmärrä tai halua ymmärtää turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen heikentävän kunnan taloutta. Jos maahanmuuttoa Raisiossa kasvatetaan, niin siihen tarvitaan rahaa ja se raha on jostain muualta kerättävä. Tämä on se tosiasia, mitä joidenkin on vaikea hahmottaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Raisio halutaan maksamaan raitiotietä

Lauantai 5.12.2015

Turun kaupunginhallitukselta tulee todennäköisesti esitys Raisiolle pikaraitiotiesuunnitelman ulottamisesta Raision keskustaan saakka (TS)(RS).

Hankkeen selvityksen hinnaksi on arveltu 140 000 euroa. Eli todennäköisesti maksetaan konsultille hienoista kuvista pysäkkeineen ja bulevardeineen ja todetaan, että siinä on ratkaisu ihan kaikkeen ja lopullisesti.

Varsinaisen toteutussuunnitelman hinnaksi on arvioitu noin 20 miljoonaa euroa. Jos tuo noin 20 miljoonaa euroa jaetaan asukasperusteisesti, niin Raision osuus on hieman yli kaksi miljoonaa euroa. Suunnitelman kustannusten jakautumisesta eri vuosille ei ole tietoa. Turussa raitiotien rakentamiskustannuksiksi on arvioitu yli 300 miljoonaa euroa.

Tällainen ”investointi” kasvattaisi Raision velkaa huomattavasti ja velkaa ei raitiotien tuotoilla pystyttäisi maksamaan, vaan se kuoletettaisiin muilla tuloilla eli veroilla.

Tarkastellessa Raision talousarvioita viime vuosilta, voi huomata kuinka joukkoliikenteen palvelutasoa on parannettu ja nettomenot silta osin ovat kaksinkertaistuneet. Raitiotie kasvattaisi edelleen joukkoliikennepalveluiden menoja, ja jos kaupungin tulot eivät lisäänny, joudutaan rahoitus raitiotiehen kattamaan muita palveluja leikkaamalla.

Perusteina raitiotielle käytetään usein epämääräistä mainintaa kiinteistöjen arvonnoususta reitin varrella tai raitiovaunujen itsessään houkuttelevan ihmisiä käyttämään raitiotietä.

Kiinteistöjen arvonnousu hyödyttäisi harvoja suurimman osan joutuessa kustantamaan tämän oletetun arvonnousun. Mitä hyötyä arvonnoususta on asuntoa hankkivalle, kun jo nyt asuntojen hinnat karkaavat yhä useamman ulottumattomiin. Eikö tarkoitus olisi saada asuntojen hintoja kohtuulliselle tasolle?

Raision keskustasta on jo nyt äärimmäisen helppoa ja vaivatonta kulkea linja-autolla Turkuun. Ja todennäköisesti ne ihmiset joukkoliikennettä jo käyttävät keille se sopii. On todella optimistista ajatella, että keskustan ulkopuolelta ajettaisiin autolla keskustaan ja vaihdettaisiin raitiovaunuun vain sen takia, että pääsee ajamaan raitiovaunulla. Jos näin sattuisi tapahtumaan, niin ongelma olisi parkkipaikkojen puute. Kaavoittaisimmeko sitten keskustan ja lähialueen vapaat tontit parkkipaikoiksi?

Kun joukkoliikenteen palvelutasoa on viime vuosina lisätty, on tilanne käsittääkseni tällä hetkellä hyvällä mallilla Föleineen päivineen. Kannattaisi ehkä muutama vuosi odottaa ja tutkia tilannetta erittäin tarkkaan, jotta emme taas sitoutuisi johonkin ylikunnalliseen hankkeeseen, mistä ei päästä eroon millään, vaikka kustannukset nousevat ylisuuriksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Raitiotie, superbussi, Raisio, pikaraitiotie

Lyhyesti talousarviosta

Keskiviikko 4.11.2015

Raision kaupunginhallituksessa käsiteltiin vuoden 2016 talousarvio. Talousarvioesityksessä ei esitetä veroihin muutoksia, vaan Raisio jatkaa samoilla veroprosenteilla.

Ensi vuodeksi arvio näyttää tulokseksi miinusta noin kaksi miljoonaa ennen omaisuusjärjestelyjä. Omaisuusjärjestelyihin kuuluu vesilaitostoiminnan yhtiöittäminen.

Asia mikä varmasti kiinnostaa raisiolaisia, on vesimaksujen korotus. Tässäkin asiassa korotuksiin johtaneet päätökset on tehty jo muutama valtuusto sitten. Raisio on aikoinaan päättänyt hankkia vesiosuuksia tietyn määrän arvellun väestönkasvun ja teollisuuden käyttämän vesimäärän perusteella. Väestö ei ole kasvanut ennusteiden mukaan ja suuri vedenkäyttäjä eli Raision Tehtaiden mallastamo on myös lopettanut toimintansa vuosien saatossa.

Kun Turun Seudun Vesi rakensi tekopohjavesisysteemin putkineen, niin Raision osuus yhtiön rakentamiskustannuksista on vesiosuuksien mukainen. Tekopohjavesihankkeen kustannukset kasvoivat aikoinaan kaksinkertaisiksi budjetoituun nähden. Syitä on ollut monia ja yksi niistä oli kuulemma siirtoputkistoon käytettävien metallien hintojen nousu suunnitteluvaiheen ja rakentamisen välillä. Nyt joudutaan nostamaan veden hintaa ja perusmaksuja, jotta saadaan maksettua pääomakuluista kertyvät kustannukset+toimintakustannukset ja lyhennettyä pääomalainoja.

Kommentoi kirjoitusta.

Raisiolainen veronmaksaja maksaa maahanmuutosta

Tiistai 15.9.2015 - Mika Koivisto, maahanmuuttosirkuksen asiantuntija

Tein taannoin valtuustoaloitteen maahanmuuton kustannusten selvittämiseksi Raisiossa. Jonkinlainen vastaus annettiin valtuustossa 9.6.2014.

Vastauksessa oli sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnan, sekä sivistyslautakunnan vastaukset. Sote-lautakunnan vastaus oli ylimalkainen, ja valtuustossa käydyn keskustelun tuloksena annettiin ymmärtää, että kunnalle maahanmuuttajien vastaanotosta ei tule kustannuksia.

A-studiossa 14.9.2015 Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kommentoi asiaa hieman eri tavalla. Hän kertoi laskennallisten korvausten olevan huomattavan alimitoitettuja, ja oikea taso korvauksille olisi kaksinkertainen, jotta kuntalaiset eivät joutuisi rahoittamaan toimintaa oman kuntansa veroprosentissa. Hän arvioi lisäksi, että kuntien oma rahoitusvastuu on iso ja tulee asettamaan haasteita ja vaikuttamaan edelleen tulevien vuosien budjettiin.

Raisiossa on kuluvana vuotena taas vaikeuksia päästä nollatulokseen, ja onkin todennäköistä, että tulos on miinusmerkkinen. Jos tilanne jatkuu samanlaisena, on varmaa että tulos on ensi vuonna tappiollinen ja kunnolla. Koska meillä on jo paljon ns. turvapaikanhakijoita/pakolaisia asukkaina, vaikutukset ovat olleet Raision budjetissa jo vuosia. Raisiossa vaikutus on siis jo olemassa, eikä tarvitse odottaa tulevia vuosia.

Raisiossa asiaa on koitettu vähätellä, ja jatkuvasti on toistettu, että turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ei koidu kunnalle ylimääräisiä kustannuksia. Vastuu toiminnasta on virkamiehillä virkavastuun nojalla, mutta myös päättäjät saavat katsoa peiliin, kun ovat nielleet pajunköyttä ilman uskallusta kyseenalaistaa virkamiesten mielipiteitä. Nimenomaan mielipiteitä, koska faktaa ei asiasta ole kerrottu.

Kietäväinen kritisoi myös ankarasti Ely-keskusten ja kuntien välistä toimintaa kotouttamisessa. Esimerkiksi viime vuodelta on olemassa noin 1300 henkilön osalta kotouttamissopimus voimassa Ely:n kanssa. Toiminta ei ole pelannut pienemmilläkään määrillä puhumattakaan tilanteesta mihin ollaan nyt jouduttu sisäministerin päättämättömyyden takia.

Ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö on ilmeisesti kuitenkin sitä mieltä, että toiminta on ollut sen verran menestyksekästä, jotta voidaan ehdottaa Raisiolle vastaanotettavien määrän tuplaamista ensi vuodeksi. (Linkki, dia 21)Asiassa täytyy olla tarkkana, jotta ehdotus ei mene läpi saneluna. Toivottavasti myös muissa puolueissa taloudellinen tilanne ymmärretään, eikä lisärasituksia kunnan taloudelle aiheuteta enempää.

Kirjoitus yleisönosastoversiona.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maahanmuutto, Raisio, Ely-keskus, Kuntaliitto

Valtuusto 7.9.

Maanantai 7.9.2015 klo 19.24 - Mika Koivisto

Raision valtuuston kokouksessa 7. syyskuuta vihreiden valtuutettu teki aloitteen vastaanottokeskuksen hätämajoitustiloista. Aloitteella tuskin oli muuta merkitystä kuin kiillottaa omaa kilpeä ja saada esiintymisaikaa televisioidussa kokouksessa.
Ennen kokousta samasta asiasta keskusteltiin ja vihreiden valtuutetulle on todettu, että Raision kaupungilla ei ole sopivia tiloja hätämajoituskäyttöön. Tämä ei tietenkään riittänyt, vaan vihreille tyypilliseen tapaan asiaa on vatvottava loputtomasti samalla tuhkaa päälle ripottaen.

Huolestuttavaa oli, että aloitteen allekirjoitti 19 muuta valtuutettua. Todennäköisesti koko vasemmisto ja ainakin osa demareista mutta myös osa kokoomuslaisista ja luultavasti koko keskustan valtuustoryhmä. No, nimet varmistuu, kun pöytäkirja on valmis.

Kustannusvaikutuksista ei aloitteessa ollut mainintaa mutta kokouksen jälkeen kysellessä asiasta vastaus oli hyvin tyypillinen ”Valtio maksaa”. Suomennettuna ja auki kirjoitettuna tuo tarkoittaa, että me kaikki maksamme.

Tarkoituksena oli tehdä oma aloite kunnallisen kansanäänestyksen selvittämisestä, jos vastaanottokeskusta aletaan paikkakunnalle puuhata. En nähnyt aloitetta tarpeellisena ainakaan tässä tilanteessa, koska tiloja kaupungilla ei ole tuohon tarkoitukseen. Lisäksi maahanmuuttoviraston iltapäivällä tekemä päätös tarkoittaa sitä, että jos yksityisellä toimijalla on tilat esittää, ei kunnalta kysytä enää yhtään mitään.

Onneksi mikä tahansa tila ei käy tarkoitukseen, vaan kiinteistön pitäisi olla asumiskäyttöön tarkoitettu. Paloturvallisuus sanelee ainakin suurimman mahdollisen kapasiteetin, ja palotarkastajat kutsutaan kyllä paikalle, jos jotain hullunkurisia ideoita esitetään.

Kommentoi kirjoitusta.

Maahanmuuttovirasto vähät välittää demokratiasta

Perjantai 4.9.2015

Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen uhkailee kuntia. Hänen mukaansa vastaanottokeskuksista demokraattisesti äänestäneet ja kieltäytyneet kunnat tullaan jyräämään. Demokratia on hänen mielestään johtanut vaikeaan tilanteeseen. Yhteistyökin tarkoittanee maahanmuuttoviraston mielestä sitä, että kunnat nielevät kaiken mitä tuo taho tunkee kurkusta alas.

http://www.ts.fi/uutiset/turun+seutu/812572/Maahanmuuttovirasto+jyraa+jatkossa+vastustavat+kunnat

Tällainen kunnallisen päätöksenteon ylikäveleminen yhden viraston taholta on ennenkuulumatonta ja tuollaisesta toiminnasta ei hyvää seuraa. Tuollainen toiminta oli ehkä hyväksyttävää ns. kansandemokratioissa mutta länsimaiseen demokratiaan tuollainen käytös ei kuulu. Toiminnasta voi seurata äänestysinnon laskua entisestäänkin ja osa voi jopa ryhtyä toimimaan ei-demokraattisin keinoin.

Vastaanottokeskuksien perustamisen on kerrottu hyödyttävän kuntien taloutta mutta tosiasiassa toimintaan tarvittava raha tulee veronmaksajilta tai otetaan velaksi ulkomailta. Yhden turvapaikanhakijan kustannukseksi keskuksessa on arvioitu 15000 euroa vuodessa. Tuokin luku on todennäköisesti alakanttiin.

Nykyisillä tulijoiden määrillä (30000-50000) meillä tulee toiminnan pyörittämiseen menemään yli puoli miljardia euroa ( 500 000 000e) vuodessa. Tuollaista rahaa ei tällä hetkellä ole olemassa, vaan raha lainataan muualta. Lisäksi leikataan palveluita mm. lapsilta ja vanhuksilta.

Täytyy myös ymmärtää, että vastaanottokeskukset eivät ole pysyviä loppusijoituspaikkoja, vaan asukkaat tullaan keskuksista sijoittamaan kuntiin. Tällöin kustannukset ovat ihan jotain muuta kuin 15000 euroa vuodessa. Jokaiselle pitää löytää asunto ja kalustaa se. Lisäksi tulee koulunkäynnit ja kurssit, mitkä täytyy järjestää erityisopetuksena avustajineen ja tulkkeineen. Terveydenhuolto tulee luonnollisesti myös järjestää tulijoille. Kaikki tämä maksaa paljon rahaa tilanteessa, jossa kunnat ovat jo muutenkin ahtaalla. Taas joku voi todeta, että ”valtio maksaa”. Valtio olemme me. Ja valtiokin korvaa kustannukset vain kolmen vuoden ajan kunnalle. Tämän jälkeen kustannukset tulevat täysimääräisinä kuntalaisten maksettaviksi ja seuraukset näkyvät korotettuina kunnallisveroina.

Pauli Vahtera on taas kerran hyvin purkanut asiaa omassa blogissaan:

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/09/04/kansainvaellukset-tuhoavat-tuntemamme-euroopan/

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »